Avaa päävalikko

Tuileries’n palatsi

entinen palatsi Pariisissa
(Ohjattu sivulta Tuileries'n palatsi)
Tuileries’n palatsi noin vuonna 1865. Vasemmalta oikealle: eteläsiipi, Kellopaviljonki, pohjoissiipi, Teatteripaviljonki, Koneiden galleria, Marsan-paviljonki. Äärimmäisenä oikealla Carrouselin pihaa.

Tuileries’n palatsi (ransk. Le palais des Tuileries) oli Pariisin keskustassa sijainnut palatsi, joka kuului samaan pihapiiriin Louvren palatsin kanssa. Tuileries’n rakentaminen aloitettiin vuonna 1564, samaan aikaan kuin puutarha, joka tunnetaan nimellä Tuileries’n puisto, les Jardins des Tuileries. Palatsia laajennettiin useaan otteeseen kunnes se sulki Louvren pihapiirissä olleen aukon. Tuileries’n palatsi tuhoutui vallankumouksellisen Pariisin kommuunin kannattajien sytyttämässä tuhopoltossa vuonna 1871.

HistoriaMuokkaa

Palatsin rakentaminen alkoi Katariina de’ Medicin aloitteesta vuonna 1564 paikalle, jossa oli aikaisemmin valmistettu ja poltettu tiiliä. Tästä palatsi ja sen yhteyteen rakennettu puisto saivat nimensä, joka tarkoittaa ”tiilitehtaat”. Rakentamista jatkettiin seuraavina vuosisatoina kunnes julkisivun pituus saavutti 266 metrin pituuden.

Tuileries’n palatsi palveli 1500–1800-luvuilla ajoittain kuninkaallisena asuntona. Sen asukkaita olivat Henrik IV ja Ludvig XIV, joka asui siellä ennen kuin siirsi hovinsa rakennuttamaansa uuteen Versailles’n palatsiin Pariisin ulkopuolelle. Aurinkokuninkaan lähdettyä osa tiloista toimi hovin teatterina, kunnes Ludvig XVI joutui perheineen Ranskan vallankumouksen aikana palaamaan Pariisiin ja asumaan palatsissa vartioituna. Kansanjoukkojen suorittama Tuileries’n palatsin valtaus 10. elokuuta 1792 oli eräs vallankumouksen käännekohdista ja johti monarkian lakkauttamiseen reilua kuukautta myöhemmin.

 
Toisen keisarikunnan aikainen tanssiaisnäkymä Tuileries’n puutarhassa taustanaan valaistu palatsi.

Kansalliskonventti asettui palatsiin 10. toukokuuta 1793 ja palatsi sai uuden nimen, kansallispalatsi, le palais national. Palatsia käytettiin kokoustiloina.

Kuningaskunnan palauttamisen jälkeen Tuileries oli taas kuninkaallinen asunto Ludvig XVIII:n aikana ja se palveli keisarikuntaa vielä Napoleon III:nkin asuntona, kunnes Pariisin kommuuni teki uutena omistajana siitä kaikille avoimen teatterin ja konserttisalin. Toukokuussa 1871 palatsi kuitenkin poltettiin tahallisesti. Se paloi kolme päivää, kunnes 27. toukokuuta jäljellä olivat vain mustuneet rauniot.

Oltuaan kaksitoista vuotta paikoillaan rauniot purettiin vuonna 1882 ja tilalle rakennettiin siihen kuuluneen puiston laajennus, joka noudattaa André Le Nôtren suunnittelemaa kaavaa vuodelta 1664.

UudelleenrakentamissuunnitelmatMuokkaa

Ranskassa on alettu 2000-luvulla tutkia mahdollisuutta rakentaa palatsi uudelleen yksityisten yritysten rahoituksen turvin. Uudelleenrakentamista tutkinut komissio jätti raporttinsa helmikuussa 2007. Se arvioi kustannusten nousevan 340 miljoonaan euroon.[1]

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa