Torkkeli Knuutinpojan patsas
Torkkeli Knuutinpojan patsas on Viipurissa Torkkeli Knuutinpojan torilla eli Vanhalla raatihuoneen torilla sijaitseva veistos, joka esittää Viipurin linnan perustajaa Torkkeli Knuutinpoikaa. Kuvanveistäjä Ville Vallgrenin teos paljastettiin ensimmäisen kerran 4. lokakuuta 1908.[1] Toisen maailmansodan jälkeen pahoin vaurioitunut patsas siirrettiin jalustoineen pois paikaltaan, mutta paljastettiin jälleen restauroituna 2. heinäkuuta 1993 Viipurin perustamisen 700-vuotisjuhlien yhteydessä.[2]
| Torkkeli Knuutinpojan patsas | |
|---|---|
.JPG) |
|
| Nimi | Torkkeli Knuutinpojan patsas |
| Tekijä |
Ville Vallgren, Karl Hård af Segerstad (jalusta) |
| Valmistumisvuosi | 1887 (paljastettu 1908) |
| Taiteenlaji | veistos |
| Sijainti | Torkkeli Knuutinpojan tori |
| Paikkakunta | Viipuri |
| Koordinaatit | |
Historia
muokkaa
Ruotsalaisen valtaneuvoksen ja sotamarsalkan Torkkeli Knuutinpojan patsas pystytettiin Viipurin ruotsinkielisten aloitteesta. Veistosta alettiin puuhaamaan jo 1870-luvulla ja hankkeen varsinaisena alullepanijana oli arkkitehti Johan Jacob Ahrenberg, joka tuolloin laati Viipurin linnan restaurointisuunnitelmia. Kuvanveistäjä Ville Vallgrenilta vuonna 1884 tilattu patsas valmistui kolme vuotta myöhemmin, mutta sen pystyttäminen kuitenkin kiellettiin poliittisista syistä, koska veistos oli kunnianosoitus ruotsalaiselle sotasankarille.[3]
Teos oli tärkeä Vallgrenille, se oli 32-vuotiaan taiteilijan toistaiseksi merkittävin työ, johon hän oli panostanut suuresti. Vallgren oli muun muassa tuhonnut patsaan ensimmäisen kipsisen version, koska ei ollut tyytyväinen siihen.[3] Veistoksen esikuvana oli vuonna 1854 Tukholmaan Birger Jaarlin torille pystytetty Birger Jaarlin patsas, jota Vallgrenin työ korkeine jalustoineen suuresti muistuttaa. Veistos saatiin lopulta paikalleen 21 vuotta valmistumisensa jälkeen, vaikka silloinkin Viipurin suomenmieliset piirit paheksuivat hanketta.[4] Patsaan jalustan suunnitteli Viipurin läänin rakennuskonttorissa työskennellyt arkkitehti Karl Hård af Segerstad.[5]
Arvostelusta huolimatta veistoksesta tuli Suomen itsenäistymisen jälkeen nopeasti kaupungin symboli,[4] jonka edustalla järjestettiin esimerkiksi jatkosodan aikana 31. elokuuta 1941 Viipurin takaisinvaltauksen paraatikatselmus. Patsas vaurioitui myöhemmin sodan aikana pahasti ja neuvostoliittolaiset siirsivät sen paikaltaan vuonna 1948. Veistosta säilytettiin Salakkalahdessa vuoteen 1975 asti, jolloin eräs Viipurin museon työntekijä löysi patsaan ja siirrätti sen varastoitavaksi Viipurin linnaan. Veistoksen restaurointi aloitettiin vuonna 1991 ja uudelleen paikalleen se sijoitettiin heinäkuussa 1993.
Lähteet
muokkaa- ↑ Torkkeli Knuutinpojan tori VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 21.10.2014.
- ↑ Viipuri 2000 Viitattu 21.10.2014.
- ↑ a b Lampinen, Anne: ”Kuvanveistäjä Ville Vallgrenin elämä”, s. 97. Bookwell Oy, 2008. ISBN 978-952-67110-0-3.
- ↑ a b Viipuri ja kadonneet kirkonkirjat - Viborg och de försvunna kyrkböckerna (Arkistoitu – Internet Archive) Genos nro 64, 1993. Viitattu 21.10.2014.
- ↑ Mustonen, Tapani & Neuvonen, Petri & Pöyhiä, Tuula: ”Viipuri: opas kaupunkiin”, s. 77. Rakennustieto Oy, 1999. ISBN 978-951-68248-5-0.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Torkkeli Knuutinpojan patsas Wikimedia Commonsissa
