Ympäristöjohtaminen

Ympäristöjohtaminen on liikkeenjohdon ala, joka keskittyy ympäristönsuojelun ja yritystoiminnan leikkauspisteisiinselvennä.[1][2] Ympäristöjohtaminen tukeutuu usein ympäristöjohtamisjärjestelmiin, joita ovat mm. ISO 14001 ja EMAS-järjestelmä. Ympäristöjohtaminen on kytköksissä yritysvastuun konseptiin ja voi ottaa huomioon myös sosiaalisen vastuun teemoja.

Historia muokkaa

Ympäristöjohtamisen synty ajoittuu 1960-luvun lopulle ympäristöherätyksen aikaan. Aluksi ympäristöjohtaminen oli vastahakoista mukautumista kiristyvään lainsäädäntöön. Vasta 1980-luvun puolestavälistä lähtien yritykset alkoivat itse korostaa toimintansa ympäristönäkökulmaa. Tähän vaikutti sekä kasvava paine kuluttajien ja julkisen vallan suunnasta että kestävän kehityksen käsitteen syntyminen. Yritykset saattoivat ainakin jollain tasolla yhdistää kestävän kehityksen normaaliin taloudelliseen toimintaan, kun taas aikaisempi puhe nollakasvusta oli yrityksille liian radikaalia. Nykyään yritysten ympäristöstrategiat ovat jo entistä enemmän sidoksissa yritysten liiketoimintastrategioihin. Yritykset ovat myös ottaneet käyttöön ympäristöjärjestelmiä, kuten ISO 14001 tai vaativamman Euroopan unionin asetukseen perustuva EMAS-järjestelmän.[3]

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät muokkaa

1990-luvun alkupuolella kehitettiin ympäristöjärjestelmät ympäristöjohtamisen työkaluiksi. Ensimmäinen standardi oli englantilainen BS 7750, jonka ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1992. Ensimmäiset toimipaikat Suomessa sertifioitiin BS 7750:n mukaan vuonna 1994. Myöhemmin kansainvälinen ISO 14001 -standardi korvasi BS 7750:n Suomessa. Vuonna 1993 julkistettiin EU:n asetukseen perustuva EMAS-järjestelmä.[3]

Kansalliset ja Euroopan laajuiset ympäristöjärjestelmät edistivät kansainvälisen standardin luomista. Kansainvälinen ISO 14001 -standardi julkistettiin vuonna 1996 ja siitä tuli nopeasti suosituin järjestelmä kaikkialla maailmassa.[3]Standardin uusin painos on vuodelta 2015. Suomen Standardisoimisliitto SFS on vahvistanut standardin ISO 14001 kansalliseksi standardiksi SFS-EN ISO 14001 ja julkaissut sen suomeksi.

Ympäristöjohtamisen koulutus muokkaa

Suomessa on mahdollista saada koulutusta ympäristöjohtamisen alalla. Jyväskylän yliopisto tarjoaa pohjoismaiden vanhinta ympäristöjohtamisen maisteri- ja tohtorikoulutusta.[4] Koulutusohjelma käsittelee erilaisia ympäristöjohtamisen ja yritysvastuun teemoja, mm. elinkaariarviointia, kestävää kulutusta ja markkinointia sekä kestävän kehityksen mukaisia yritysstrategioita.[5]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Ympäristöjohtaminen Ecovisor Oy. Viitattu 1.3.2011.
  2. Ymparisto > Ympäristöjärjestelmät ja johtaminen www.ymparisto.fi. Viitattu 16.1.2020.
  3. a b c Lovio, Raimo: Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät ympäristöjohtamisen työkaluna. Teoksessa Heiskanen, Eva (toim.): Ympäristö ja liiketoiminta: Arkiset käytännöt ja kriittiset kysymykset, s. 123. Helsinki: Gaudeamus, 2004. ISBN 951-662-904-0.
  4. Ympäristöjohtaminen - vastuullisen liiketoiminnan koulutusta jo vuodesta 1995 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Viitattu 16.1.2020. [vanhentunut linkki]
  5. Master's Degree Programme in Corporate Environmental Management Opetussuunnitelmat. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)

Kirjallisuutta muokkaa

  • Ketola, Tarja (toim.): Yritysten ympäristöjohtaminen: Päämäärät, käytännöt ja arviointi. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja B, 2:2004. Turku: Turun kauppakorkeakoulu, 2004. ISBN 951-564-222-1.
  • SFS-EN ISO 14001 Ympäristöjärjestelmät. Vaatimukset ja niiden soveltamisohjeita. 3. painos SFS 2015

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.