Verevä
Verevä (ven. Ве́рево, Verevo) on maalaiskunta Leningradin alueen Hatsinan piirissä Venäjällä. Sen hallinnollinen keskus on Mosinanmyllyn eli Pienen-Verevän kylä (ven. Maloje Verevo), joka sijaitsee viisi kilometriä Hatsinasta pohjoiseen[1]. Kunnassa on 7 200 ja keskuskylässä 4 200 asukasta (vuonna 2017)[2].
| Verevä Верево, Verevo |
|
|---|---|
 1780-luvulla pystytetty Mosinan portti paikalla, jossa Grigori Orlov tapasi Katariina II:n. |
|
 vaakuna |
|
  Verevä |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Alue | Leningradin alue |
| Piiri | Hatsinan piiri |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 50,17 km² |
| Väkiluku (2017) | 7 200 |
Maantiede muokkaa
Verevän kunnan pinta-ala on 50,17 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu idässä Hatsinan piirin Patamäen, etelässä Novyi Svetin ja Hatsinan, lounaassa Puutostin ja lännessä Taaitsan kuntiin, pohjoisessa Leningradin alueen Lomonosovin piiriin ja koillisessa Pietarin kaupunkiin[4]. Pinta-alasta 66,7 % on maatalousmaata, 15,9 % asuinaluetta, 13,8 % teollisuusaluetta ja 3,4 % metsää[3].
Alue on etelään ja kaakkoon viettävää moreenitasankoa[5]. Vesistöjä ovat Inkereenjoki ja sen sivujoki Verevä (ven. Verevka) sekä Liihanjoki (Ligovka)[6]. Hyötykaivannaisiin kuuluvat turve ja hiekka[7]. Kunnan alueella sijaitsee osa Taaitsan kartanon suojelualueesta[8].
Asutus muokkaa
Kuntaan kuuluu 19 asutuskeskusta. Kyliä ovat Isora (ven. Ižora), Jäniskylä (Zaitsevo), Kiurula (Kirlovo), Kommola eli Vanha-Kommola (Kommolovo), Korkanmäki (Gorki), Käppälä eli Pieni-Kokkola eli Vaija (Vaija), Mosinanmylly, Mäyrylä eli Kuivila (Romanovka), Porttila (Ivanovka), Pöyhölä eli Suuri-Pöyhölä (Pegelevo), Tonnila (Doni), Uusi-Mosina eli Pukra (Bugry), Vaijala (Vaijalovo) ja Verevä (Bolšoje Verevo). Muita asutuksia ovat Torfopreprijatije ja Volodarski Vodoprovod sekä Uuden-Mosinan, Vanhan-Mosinan ja Verevän rautatieasemat.[4] Puutarhapalsta-alueita on 17[9].
Historia muokkaa
Ennen toista maailmansotaa seudulla asui inkerinsuomalaisia, venäläisiä sekä ortodoksisia inkerikkoja. Luterilaiset kuuluivat Hatsinan, Venjoen ja Skuoritsan seurakuntiin.[10]
Liikenne, talous ja palvelut muokkaa
Kunnan läpi kulkevat Pietarin ja Pihkovan välinen valtatie M20, Kraasselan, Hatsinan ja Pauluskoin välinen maantie N96 sekä Pietarin ja Pihkovan välinen rautatie. Kylistä on linja-autoyhteydet Pietariin ja Hatsinaan. Rautatieasemilla pysähtyvät Pietarista Hatsinaan ja aina Lugaan saakka kulkevat paikallisjunat.[11]
Paikallisia elinkeinoja ovat maatalous, teollisuus, palvelut ja liikenne[12]. Kunnassa toimii kaksi asfalttitehdasta, liikenneyritys, kartonkitehdas, suomalaisen Elteten rakennusmateriaalitehdas ja öljyvarasto[13]. Verevän maatalousyritys, Lesnojen karjatila, kaksi yksityistä maatilaa ja asukkaiden palstaviljelmät tuottavat etupäässä maitoa, lihaa, perunaa ja vihanneksia[14]. 70 prosenttia työvoimasta työskentelee Pietarissa tai muualla Leningradin alueella[15].
Keskuskylän palveluihin kuuluvat lastentarha, keskikoulu, musiikkikoulu, kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus, kirjasto ja poliklinikka[16].
Matkailu ja nähtävyydet muokkaa
Kunnassa on paljon huvila-asutusta. Kesäaikaan asukasmäärä kasvaa viisinkertaiseksi.[17] Historialliset kohteet liittyvät etupäässä toiseen maailmansotaan[18].
Lähteet muokkaa
- Generalnyi plan munitsipalnogo obrazovanija Verevskoje selskoje poselenije. Tom 2: Materialy po obosnovaniju verevo.gtn.ru. 2014. Viitattu 29.5.2020.
Viitteet muokkaa
- ↑ Projekt, s. 44.
- ↑ Administrativno-territorialnoje delenije Leningradskoi oblasti msu.lenobl.ru. 2017. Viitattu 28.5.2020.
- ↑ a b Generalnyi plan, s. 28.
- ↑ a b Generalnyi plan, s. 14.
- ↑ Generalnyi plan, s. 20.
- ↑ Generalnyi plan, s. 18.
- ↑ Generalnyi plan, s. 27.
- ↑ Generalnyi plan, s. 38.
- ↑ Generalnyi plan, s. 30.
- ↑ Keski-Inkeri: kylä ja tiekartta (tekstiosa ja kyläluettelo). Ingriainfo oy, 1993. ISBN 951-96326-1-1.
- ↑ Generalnyi plan, s. 91–101.
- ↑ Generalnyi plan, s. 55.
- ↑ Generalnyi plan, s. 43.
- ↑ Generalnyi plan, s. 47–48.
- ↑ Generalnyi plan, s. 54.
- ↑ Generalnyi plan, s. 68–71.
- ↑ Generalnyi plan, s. 53.
- ↑ Generalnyi plan, s. 36–38.
Aiheesta muualla muokkaa
- Verevän kunnan sivusto (venäjäksi)
- Verevän historialle omistettu sivusto (venäjäksi)