Tertiäärilähde
Tertiäärilähde on tiedonlähteiden laji, joka voi olla tiivistelmä, koonti tai kokoelma alkuperäislähteistä ja ennen kaikkea niihin viittaavista lähteistä.[1]
Tertiäärilähteiden avulla voidaan paikallistaa primääri- tai sekundäärilähteitä. Bibliografioiden bibliografiat ovat tertiäärilähteitä, koska bibliografiat ovat sekundäärilähteitä.[2]
Primääri- ja sekundäärilähteiden ero on vakiintunut historiankirjoituksessa, kun taas ero näiden lähteiden ja tertiäärilähteiden välillä on toisarvoisempi ja on olennaisempi tieteelliselle tutkimustyölle kuin itse julkaistulle sisällölle.
Tyypillisiä tertiäärilähteitä ovat bibliografia, kirjallisuusluettelot, kirjastoluettelot, hakemistot, suosituslistat ja katsausartikkelit. Ensyklopediat ja käsikirjat ovat esimerkkejä aineistosta, jotka ovat sekä sekundääri- että tertiäärilähteitä, ja ne esittävät toisaalta kommentointia, analyyseja ja toisaalta pyrkivät tarjoamaan yleiskatsauksen aihetta käsittelevästä tarjolla olevasta aineistosta.
Primäärilähde taas esittelee aineistoa, joka on peräisin ilmiön ensi käden todistajalta, ja sekundäärilähde yleensä tarjoaa primäärilähteiden tulkintaa, kommentointia, analyysia ja kritiikkiä.
Lähteet muokkaa
- ↑ University of Maryland Libraries (2001) "Primary, Secondary and Tertiary Sources".
- ↑ Internetix:Tiedonlähteet (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tertiäärilähde Wikimedia Commonsissa
