Tähkylä

heinäkasvin kukinnon osa

Tähkylä on heinäkasvien (Poaceae) kukinnon osa, joka toiminnaltaan vastaa terälehdellisen kasvin kukkaa. Tähkylässä on tavallisesti kahdesta kuuteen erillistä, kehätöntä kukkaa, ja näiden helpeet eli suojuslehdet sekä koko tähkylää suojaavat suojuslehdet eli kaleet. Yhdessä tähkylät muodostavat kukinnon, tavallisimmin tähkän tai röyhyn.[1]

Kujasorsimon (Puccinellia distans) tähkylä eri puolilta kuvattuna

Tähkylän rakenne on tärkeä seikka heinäkasvien määrittämisessä. Tähkylässä on kaksi vastakkaista suomuriviä, joiden suomut ovat vuorotellen tähkylän keskirangalla. Kaksi alinta suomua eli kaleet ovat tyhjiä, mutta loput suomut eli helpeet suojaavat kukkia. Ulkohelve suojaa varsinaista kukkaosaa ulkopuolelta ja ohut, kalvomainen sisähelve sisäpuolelta. Kaleiden ja helpeiden päätteenä on usein yksi tai useampi vihne eli pitkä ja jäykkä karva. Varsinaiseen kukkaosaan kuuluu kaksi (joskus kolme tai ei yhtään) pientä suomua eli kaunaa, kolme (joskus 1–6) hedettä ja kaksi (joskus yksi tai kolme) sulkamaista luottia, jotka näkyvät yksilokeroisen sikiäimen yläosassa.[2]

Yleensä tähkylä on kaksineuvoinen, vaikka muutamat kukat saattavat olla yksineuvoisia tai martoja. Joissakin kasveissa on erillisiä hede- ja emitähkylöitä. Joskus harvoin ne ovat eri kasviyksilössä. Kukat aukeavat vain muutamaksi tunniksi, jolloin tapahtuu tuulipölytys. Tähkylän perustyypissä on kaksi kaletta ja useita kukkia. Tästä perustyypistä on kuitenkin lukuisia muunnelmia, joissa osien koko, muoto, kuviointi, kukan sukupuoli tai osien lukumäärä vaihtelee.[2]

Lähteet muokkaa

  1. Rauno Tirri, ym.: Biologian sanakirja. Otava, 1993. ISBN 951-1-11390-9.
  2. a b Kasvien maailma, Otava 1979–1981, hakusana heinäkasvit, sivu 408.