Surjektio on funktio, jonka arvojen joukko "täyttää" maalijoukon. Jokaiseen maalijoukon alkioon voidaan liittää jokin lähtöjoukon alkio. [1]

Surjektio

Muodollisesti kuvaus on surjektio, jos kaikilla on olemassa , jolle .

Jokainen kuvaus saadaan surjektioksi, kun poistetaan maalijoukosta B kaikki alkiot (merkitään siten saatua joukkoa B1), joille ei kuvaudu mitään. Täten on surjektio.

Etymologia muokkaa

Termi surjektiivinen ja siihen liittyvät termit injektio ja bijektio esitteli Nicolas Bourbaki, joka oli ryhmä pääasiassa ranskalaisia matemaatikkoja 1900-luvulla, jotka tämän pseudonyymin alaisuudessa aloittivat kirjoittamaan vuonna 1935 kirjojen sarjaa, joissa esiteltiin selityksiä sen ajan edistyneestä modernista matematiikasta. Käsite juontuu ranskan kielen sanoista sur mikä tarkoittaa ylitse tai yläpuolella sekä inciter, motiver tai ejecter tai mitkä tarkoittavat "liikuttamista", "liikuttajaa" tai "ulos heittämistä", ja yhdistettynä muotoon surjektio käsite liittyy siihen tosiasiaan että määrittelyjoukon kuva surjektiivisesta funktiosta täydellisesti peittää funktion maalijoukon.

Esimerkkejä muokkaa

Funktio fR → R, f(x) = x2, ei ole surjektio, koska esimerkiksi ei ole olemassa reaalilukua x, jolle x2 = −1.

Jos kuitenkin annetaan funktiolle f maalijoukoksi epänegatiivisten reaalilukujen joukko, saadaan kuvaus gR → [0, ∞[, g(x) = x2, joka on surjektio. Tämä johtuu siitä, että mille tahansa epänegatiiviselle reaaliluvulle y, voidaan ratkaista yhtälö y = x2, josta saadaan   tai  .

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Häsä, Jokke; Rämö, Johanna: Johdatus abstraktiin algebraan, s. 23. Helsinki: Gaudeamus, 2015. ISBN 978-952-495-361-0.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Merikoski, Jorma; Virtanen, Ari; Koivisto, Pertti: Diskreetti matematiikka I. Tampere: Tampereen yliopisto, 2001 (1993). ISBN 951-44-3604-0.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Surjective function