Son Ngoc Thanh
Son Ngoc Thanh (1908–1977) oli kambodžailainen poliitikko ja nationalisti. Hän toimi maansa pääministerinä muutaman kuukauden ajan vuonna 1945 ja uudelleen 1972.
Son Ngoc Thanh opiskeli Pariisissa yliopistossa. Palattuaan vuonna 1933 hän työskenteli buddhalaisessa keskuksessa Phnom Penhissä. Thanh vastusti ranskalaisten siirtomaavaltaa, toimi aasialaismielisen lehden toimittajana ja joutui lähtemään Japaniin maanpakoon. Kun kuningas Norodom Sihanouk maaliskuussa 1945 julisti maansa itsenäiseksi, Thanh kutsuttiin kotiin ja ulkoministeriksi. Elokuussa Japani antautui ja Thanhista tuli uuden hallituksen pääministeri. Lokakuussa Ranska valloitti Kambodžan uudelleen, Thanh pidätettiin japanilaismielisenä, karkotettiin Ranskaan ja asetettiin kotiarestiin. Hänen kannattajansa maan pohjoisosissa järjestäytyivät Khmer Issarak -liikkeeksi.[1]
Vuonna 1951 Sihanouk pyysi ranskalaisia sallimaan Thanhin paluun, ja hän palasi riemusaatossa. Hän alkoi pian vaatia ranskalaisten lähtöä Kambodžasta ja julkaisi kansallismielistä Khmer Krok -sanomalehteä. Sihanouk leimasi hänet vuoroin kommunistiksi, vuoroin CIA:n agentiksi, ja Thanh lähti jälleen maanpakoon palatakseen vasta 1970.[2] Lähes kahdenkymmenen vuoden ajan hän johti Khmer serai -sissijoukkoja Etelä-Vietnamin ja Kambodžan rajaseudulla.
Vuonna 1972 Thanh oli jälleen lyhyesti pääministerinä.[3] Vuonna 1975 Punaiset khmerit listasivat Thanhin yhdeksi seitsemästä isänmaanpetturista, jotka tulisi teloittaa kiinni saataessa.[4] Hän vetäytyi Etelä-Vietnamiin ja kuoli vankilassa vuonna 1977.
Lähteet muokkaa
- ↑ The Emergence of Nationalism Cambodia: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1987.
- ↑ The Struggle for Independence Cambodia: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1987.
- ↑ Chronology of Events in Recent Cambodian History Embassy of Cambodia, Washington D.C:
- ↑ The Fall of Phnom Penh Cambodia: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1987.