Samppa Lajunen
Samppa Kalevi Lajunen (s. 23. huhtikuuta 1979 Turku) on suomalainen uransa päättänyt yhdistetyn hiihtäjä. Hän voitti urallaan kolme olympiakultaa Salt Lake Cityn olympialaisissa 2002, yhdistetyn maailmancupin kahdesti (1997 ja 2000) ja joukkuemaailmanmestaruuden (Ramsau, 1999). Hänet valittiin vuoden urheilijaksi 2002. Lajunen lopetti urheilu-uransa 24-vuotiaana kauden 2003–2004 jälkeen. Lajusen veli Akseli Lajunen on kilpaillut mäkihypyssä.
| Samppa Lajunen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. huhtikuuta 1979 Turku, Suomi |
| Uran tiedot | |
| Laji | yhdistetty |
| Maailmancup | |
| Kaudet | 1996–2004 |
| Voitot | 20 |
| Palkintokorokkeella | 55 |
|
Tietolaatikko päivitetty 5. tammikuuta 2019 |
|
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Suomi
| |||
| Miesten yhdistetty | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Salt Lake City 2002 | sprinttikilpailu | |
| Kultaa |
Salt Lake City 2002 | normaalikilpailu | |
| Kultaa |
Salt Lake City 2002 | joukkuekilpailu | |
 Hopeaa |
Nagano 1998 | normaalikilpailu | |
| Hopeaa |
Nagano 1998 | joukkuekilpailu | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Ramsau 1999 | joukkuekilpailu | |
| Hopeaa |
Trondheim 1997 | joukkuekilpailu | |
| Hopeaa |
Ramsau 1999 | normaalikilpailu | |
| Hopeaa |
Lahti 2001 | sprinttikilpailu | |
| Hopeaa |
Lahti 2001 | normaalikilpailu | |
 Pronssia |
Lahti 2001 | joukkuekilpailu | |
| Pronssia |
Val di Fiemme 2003 | normaalikilpailu | |
| Pronssia |
Val di Fiemme 2003 | joukkuekilpailu | |
Ura muokkaa
Lajunen voitti yhdistetyn maailmancupin vuonna 1997 kaikkien aikojen nuorimpana, vasta 17-vuotiaana. Samalla kaudella hän osallistui ensimmäisiin arvokisoihinsa Trondheimin MM-hiihdoissa, joissa hän voitti hopeaa Suomen yhdistetyn joukkueessa. Henkilökohtaisessa kilpailussa hän oli 17:s.
Naganon olympialaisissa 1998 Lajunen voitti ensimmäisen henkilökohtaisen aikuisten arvokisamitalinsa voittamalla hopeaa henkilökohtaisessa kilpailussa. Hän voitti hopeaa myös joukkuekilpailusta. Ramsaun MM-hiihdoissa 1999 Lajunen voitti normaalikilpailussa hopeaa ja joukkuekisassa kultaa. Hän osallistui samalla kaudella myös nuorten MM-hiihtoihin, joissa hän voitti kultaa.
Kausi 1999–2000 oli välivuosi arvokisojen osalta. Lajunen dominoi yhdistetyn maailmancupia voittaen kahdeksan osakilpailua ja kokonaiskilpailun. Lahden MM-hiihdoissa 2001 Lajunen voitti hopeaa niin sprintti- kuin normaalikilpailustakin, ja joukkuekilpailusta pronssia.
Vaikean alkukauden 2001–2002 jälkeen Lajunen sai hyppytekniikkansa kuntoon, mikä tuotti tulosta Salt Lake Cityn olympialaisissa 2002. Lajunen voitti olympiakultaa kaikissa kolmessa yhdistetyn kilpailussa mukaan lukien joukkuekilpailussa. Yhdistetyn maailmancupissa hän oli kolmas. Kauden päätteeksi Lajunen valittiin vuoden urheilijaksi.
Val di Fiemmen MM-hiihdoissa 2003 Lajunen voitti pronssia normaalikilpailusta ja joukkuekilpailusta. Viimeisellä kaudellaan 2003–2004 Lajunen oli yhdistetyn maailmancupin kolmas. Hän lopetti uransa 24-vuotiaana voittaen suomenmestaruuden normaalikilpailussa.
Urheilu-uran jälkeen muokkaa
Urheilu-uransa jälkeen Lajunen keskittyi opintoihinsa Jyväskylän yliopistossa ja valmistui keväällä 2007. Hänen pro gradu -tutkielmansa aihe oli ”Teknologian välityksen liiketoiminnalliset mahdollisuudet Suomessa”. Valmistuttuaan Lajunen on tehnyt kiinteistö- ja arvopaperikauppoja omistamansa Oy Samppa Lajunen Ltd:n sekä setänsä pääomasijoitusyhtiö Jarmo Lajunen Oy:n kautta. Vuonna 2009 Lajunen perusti yhdessä muiden sijoittajien kanssa Peloton Liikuntakerho Oy:n ja osti osuuden Peloton Urheilukauppa Oy:sta.[1] Lajunen johtaa sijoitusyhtiö Samla Capitalia, jonka perustaja ja osaomistaja hän myös on.[2]
Saavutuksia muokkaa
Olympialaiset muokkaa
- 2002 kulta, sprintti
- 2002 kulta, normaalikilpailu
- 2002 kulta, joukkuekilpailu
- 1998 hopea, normaalikilpailu
- 1998 hopea, joukkuekilpailu
MM-hiihdot muokkaa
- 1999 kulta, joukkuekilpailu
- 1997 hopea, joukkuekilpailu
- 1999 hopea, normaalikilpailu
- 2001 hopea, sprintti
- 2001 hopea, normaalikilpailu
- 2001 pronssi, joukkuekilpailu
- 2003 pronssi, normaalikilpailu
- 2003 pronssi, joukkuekilpailu
Maailmancup muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Kormilainen, Mikko: Julkisuudesta vetäytynyt suomalaisurheilija tekee rahakasta bisnestä 24.2.2010. MTV. Arkistoitu 13.7.2015. Viitattu 11.7.2015.
- ↑ Stubin, Teemu: KSML: Olympiatähti Samppa Lajunen astui julkisuuteen yli vuosikymmenen tauon jälkeen - mukana miljoonabisneksessä 4.9.2016. Iltalehti. Viitattu 8.2.2017.
Aiheesta muualla muokkaa
- Samppa Lajunen Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi)
- Kultakumppanukset Tallus ja Lajunen. Ylen Elävä arkisto.
- Sampalle triplakultaa Salt Lake Cityssä. Ylen Elävä arkisto.
|
1924: Thorleif Haug | 1928: Johan Grøttumsbråten | 1932: Johan Grøttumsbråten | 1936: Oddbjørn Hagen | 1948: Heikki Hasu | 1952: Simon Slåttvik | 1956: Sverre Stenersen | 1960: Georg Thoma | 1964: Tormod Knutsen | 1968: Franz Keller | 1972: Ulrich Wehling | 1976: Ulrich Wehling | 1980: Ulrich Wehling | 1984: Tom Sandberg | 1988: Hippolyt Kempf | 1992: Fabrice Guy | 1994: Fred Børre Lundberg | 1998: Bjarte Engen Vik | 2002: Samppa Lajunen | 2006: Georg Hettich | 2010: Jason Lamy Chappuis | 2014: Eric Frenzel | 2018: Eric Frenzel | 2022: Vinzenz Geiger |
83–84: Tom Sandberg | 84–85: Geir Andersen | 85–86: Hermann Weinbuch | 86–87: Torbjørn Løkken | 87–88: Klaus Sulzenbacher | 88–89: Trond-Arne Bredesen | 89–90: Klaus Sulzenbacher | 90–91: Fred Børre Lundberg | 91–92: Fabrice Guy | 92–93: Kenji Ogiwara | 93–94: Kenji Ogiwara | 94–95: Kenji Ogiwara | 95–96: Knut Tore Apeland | 96–97: Samppa Lajunen | 97–98: Bjarte Engen Vik | 98–99: Bjarte Engen Vik | 99–00: Samppa Lajunen | 00–01: Felix Gottwald | 01–02: Ronny Ackermann | 02–03: Ronny Ackermann | 03–04: Hannu Manninen | 04–05: Hannu Manninen | 05–06: Hannu Manninen | 06–07: Hannu Manninen | 07–08: Ronny Ackermann | 08–09: Anssi Koivuranta | 09–10: Jason Lamy Chappuis | 10–11: Jason Lamy Chappuis | 11–12: Jason Lamy Chappuis | 12–13: Eric Frenzel | 13–14: Eric Frenzel | 14–15: Eric Frenzel | 15–16: Eric Frenzel | 16–17: Eric Frenzel | 17–18: Akito Watabe | 18–19: Jarl Magnus Riiber | 19–20: Jarl Magnus Riiber | 20–21: Jarl Magnus Riiber | 21–22: Jarl Magnus Riiber | 22–23: Johannes Lamparter