Saint-Louis (Senegal)

kaupunki Senegalissa

Saint-Louis (wolofiksi N’Dar) on kaupunki sekä Saint-Louisin alueen ja departementin hallinnollinen keskus Senegalissa. Se sijaitsee Senegaljoen suussa 270 kilometriä Dakarista pohjoiseen. Kaupungissa on 226 800 asukasta (vuonna 2016, arvio)[1].

Saint-Louis
Kaupungin symboli on Faidherben silta.
Kaupungin symboli on Faidherben silta.

Saint-Louis

Koordinaatit: 16°1′33″N, 16°30′17″W

Valtio Senegal
Alue Saint-Louisin alue
Departementti Saint-Louisin departementti
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunki
 – Hallinnon tyyppi kunta
Väkiluku (2016) 226 800











Saint-Louisia 1900-luvun alussa.
Siirtomaa-ajan rakennuksia.
Jokiveneitä satamassa.
Saint-Louisin katedraali on Länsi-Afrikan vanhin kirkko.

Maantiede muokkaa

Kaupunki sijaitsee Langue de Barbarie -nimisen hiekkasärkän Atlantista erottaman Senegaljoen laguunin saarilla ja rannoilla. Sen olemassaoloa uhkaa rannikon eroosio.[2]

Seutu kuuluu Sahelin vyöhykkeeseen. Kuiva ja viileä kausi kestää lokakuusta maaliskuuhun, kuiva ja kuuma kausi huhtikuusta kesäkuuhun ja sadekausi heinäkuusta syyskuuhun. Vuotuinen sademäärä on 200–300 millimetriä.[3]

Historia muokkaa

Saint-Louis oli yksi eurooppalaisten ensimmäisistä tukikohdista Afrikassa ja se on Senegambian vanhin kaupunki. Ranskalaiset orjakauppiaat perustivat sen vuonna 1659 rakentaen N’Darin saarelle pysyvän linnoituksen. 1700-luvulla sen ympärille muodostui ranskalaisten kauppiaiden, kreolien, venemiesten, kalastajien ja orjien asuttama kaupunki. Britit pitivät Saint-Louisia hallussaan vuosina 1758–1778 ja 1809–1817.[4]

Vaikeapääsyisestä satamastaan huolimatta Saint-Louisista kehittyi tärkeä kauppakaupunki. Orjakaupan lakkauttamisen jälkeen vuonna 1848 kaupankäynti keskittyi arabikumiin. Kaupunki toimi alueen hallinnollisena keskuksena sekä Senegalin yläjuoksulle ja Ylä-Nigerille suuntautuneen siirtomaavalloituksen tukikohtana. Saint-Louis oli yksi Senegalin neljästä vanhasta kunnasta, joiden asukkailla oli Ranskan kansalaisoikeudet.[4]

Saint-Louisin ja Dakarin välinen rautatie valmistui vuonna 1885. Ranskan Länsi-Afrikan perustamisen yhteydessä Dakarista tuli sen pääkaupunki, mutta Saint-Louis säilytti asemansa Senegalin hallinnollisena keskuksena. Talouden painopisteen siirtyessä Keski-Senegalin maapähkinävyöhykkeelle ja Dakarin–Nigerin rautatien valmistuttua vuonna 1923 kaupunki alkoi taantua. Se menetti Senegalin pääkaupungin aseman Dakarille vuonna 1957.[4] Saint-Louis toimi myös Mauritanian siirtomaan pääkaupunkina ennen vuonna 1958 alkanutta Nouakchottin rakentamista, joka valmistui maan itsenäistyessä vuonna 1960[5].

Liikenne ja talous muokkaa

Saint-Louisin kautta kulkee Dakarista Mauritanian rajalle johtava maantie N2[3]. Rautatie suljettiin vuonna 1999[6]. Kaupungissa on lentokenttä[2].

Paikallisia elinkeinoja ovat kalastus, kaupankäynti, matkailu, maanviljely ja karjanhoito. Kaupungissa toimii Gaston Bergerin yliopisto.[3]

Matkailu muokkaa

Saint-Louis on yksi Senegalin matkailun keskuksista[2]. Sen keskustasaari nimitettiin vuonna 2000 Unescon maailmanperintökohteeksi[7]. Kaupungin nähtävyyksiä ovat siirtomaa-ajan rakennukset, sen rikas kulttuuriperintö ja vuosittain järjestettävät musiikki- ja tanssifestivaalit. Lähiseudun luontokohteita ovat Langue de Barbarien kansallispuisto ja Djoudjin lintujensuojelualue.[2]

Lähteet muokkaa

  1. La population du Sénégal en 2016 ANSD. Arkistoitu 23.9.2017. Viitattu 15.5.2021.
  2. a b c d Petit Futé Sénégal 2020, s. 348–385. Paris: Les Nouvelles Éditions d’Université, 2019. ISBN 978-2305022550.
  3. a b c Plan départemental de développement de Saint-Louis 2017–2021 Agence régionale de développement de Saint-Louis. Arkistoitu 13.5.2021. Viitattu 15.5.2021.
  4. a b c Clark, A. Francis & Phillips, Lucie Colvin: Historical Dictionary of Senegal, s. 231–233. Metuchen & London: Scarecrow Press, 1994. ISBN 0-8108-2747-6.
  5. Pazzanita, Anthony G.: Historical Dictionary of Mauritania, 3rd edition, s. 369. Plymouth: The Scarecrow Press, 2008. ISBN 978-0-8108-5596-0.
  6. Bocar Kane: Infrastructures de transport et développement économique au Sénégal Memoire Online. Viitattu 15.5.2021.
  7. Island of Saint-Louis Unesco. Viitattu 15.5.2021.

Aiheesta muualla muokkaa