Russakka
Russakka eli saksantorakka[2] (Blattella germanica) on russakansukuisten (Ectobiidae) heimoon kuuluva, kaikkialle maailmaan levinnyt torakkalaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2019 russakka katsottiin arviointiin soveltumattomaksi (NA), sillä laji esiintyy ainoastaan sisätiloissa.[3]
| Russakka | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Torakat Blattodea |
| Yläheimo: | Blaberoidea |
| Heimo: | Russakansukuiset Ectobiidae |
| Alaheimo: | Blattellinae |
| Suku: | Blattella |
| Laji: | germanica |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Tuntomerkit muokkaa
Aikuinen russakka on 8–13 millimetriä pitkä ja yleisväritykseltään kellanruskea. Naaraat ovat yleensä värisävyltään koiraita tummempia. Keskeisenä lajituntomerkkinä keskiruumiin etuselässä on kaksi pitkittäissuuntaista tummanruskeaa raitaa. Aikuisella yksilöllä siivet ovat kokonaan takaruumiin peittävät. Muiden heimon torakoiden tapaan russakalla on pitkät ja rihmamaiset tuntosarvet, jotka kaareutuvat taaksepäin sekä pitkät, okaiset ja ohuet jalat. Koiraan perälisäkkeissä on 11 jaoketta, naaraalla 12.[4][2]
Russakan toukkavaiheet eli nymfit muistuttavat aikuisia yksilöitä, mutta ovat siivettömiä ja väritykseltään lähes mustia. Takaruumiin jaokkeiden reunat ovat vaaleanruskeat ja keskiselässä on vaalea pitkittäisjuova. Vastakuoriutuneilla nymfeillä etuselän jaokkeet 2 ja 3 ovat vaaleanruskeat. Toukan kasvaessa nahanluontien myötä vaalea alue kapenee, kunnes siitä on jäljellä enää edellä mainittu juova.[4]
Elinympäristö ja elintavat muokkaa
Russakalta ei tunneta lainkaan luonnonvaraisia populaatioita, vaan laji näyttää olevan täysin sidoksissa ihmisasutukseen. Läheisimmät sukulaislajit elävät metsänpohjan karikkeen joukossa. Molemmat sukupuolet ovat lentokykyisiä, mutta aktiivinen lentäminen on varsin harvinaista. Koiraat kuitenkin liitävät siipiensä varassa usein.[4]
Naaras laskee 35–48 munaa pitkänomaiseen munakoteloon eli oothecaan, jota se kuljettaa takaruumiinsa kärjessä noin kahden viikon ajan, kunnes munat ovat valmiita kuoriutumaan. Naaraan irroitettua oothecan toukat kuoriutuvat sieltä noin vuorokauden kuluessa. Toukat ovat hyvin liikkuvia ja hakeutuvat erittämänsä feromonin ansiosta toistensa seuraan. Toukkavaiheita on koirailla 5–7 ja naarailla 6–7. Kehitys munasta aikuiseksi torakaksi kestää lämpötilasta, ilmankosteudesta ja ravinnonsaannista riippuen 54–214 vuorokautta. Lämpötilan nostaminen nopeuttaa kehitystä huomattavasti. Aikuistunut koirasrussakka on sukukypsä reilun viikon kuluttua ja se parittelee useita kertoja, naaras korkeintaan pari kertaa.[4]
Aikuistunut torakka elää noin 200 vuorokautta. Koiraat selviävät +27°C lämpötilassa täysin ilman ruokaa ja vettä viikon, naaraat lähes kaksi.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Catalogue of Life ITIS. Arkistoitu 2.9.2017. Viitattu 26.6.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Sisätilojen tuholaiset sisatilojentuholaiset.fi. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): ”Suorasiipiset, pihtihäntäiset ja torakat”, Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 362–365. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.11.2023).
- ↑ a b c d e William H. Robinson: ”Blattellidae”, Urban Insects and Arachnids: A Handbook of Urban Entomology, s. 45–46. Cambridge University Press, 2005. ISBN 9780511542718. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Laji.fi: Russakka (Blattella germanica)
- Rentokil: Russakka (Blatella germanica)[vanhentunut linkki]
- ITIS: Blattella germanica (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Blattella germanica (German cockroach) (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Blattella germanica, the German cockroach (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Blattella germanica (German cockroach) (englanniksi)