Pieter Corneliszoon Hooft
alankomaalainen runoilija ja historioitsija
Pieter Corneliszoon Hooft (1581–1647) oli alankomaalainen runoilija ja historioitsija.[1]
| Pieter Corneliszoon Hooft | |
|---|---|
 Josephus Nuss: Pieter Corneliszoon Hooft, 1906. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1581 |
| Kuollut | 1647 (65–66 vuotta) |
| Kansalaisuus | Alankomaat |
| Ammatti | kirjailija, historioitsija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | hollanti |
| Aikakausi | 1600-luku |
| Aiheet | erotiikka, historia |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Hooftin oli saanut tyyliinsä vaikutteita merkittäviltä italialaisilta runoilijoilta. Hänen pääalansa oli eroottisuus. Sen alan runokokoelmista ovat merkittäviä Af beeldinghen van Minne ja Minneliederen. Hooftin näytelmistä parhaita ovat paimennäytelmä Granida (1605) ja murhenäytelmät Geeraerdt van Velzen (1613) ja Beato (1616). Hooftin esikuva historiankirjoittajana oli Tacitus, jonka teokset hän käänsi hollanniksi. Hooftin omista historiallisista teoksista on merkittävin Nederlandsche Historien (1642), joka käsittelee aikaa 1555–1587. Asuinlinnaansa Muideniin Hooft kokosi ympärilleen ajan älymystöä Muiderkring-piiriksi.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Hooft, Pieter Corneliszoon. Tietosanakirja osa 3, palsta 569–570. Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1911. Teoksen verkkoversio. Viitattu 23.5.2020.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pieter Corneliszoon Hooft Wikimedia Commonsissa
