Philip Boit
Philip Boit (s. 12. joulukuuta 1971[1] Eldoret) on kenialainen kalenjin-heimoon kuuluva maastohiihtäjä.
Ennen hiihtouraansa Boit monien muiden kalenjin-heimoveljiensä tapaan harrasti juoksemista. Boitin hiihtouran takana oli amerikkalainen urheiluvälinemerkki Nike. 1990-luvun loppupuolella projektin tarkoituksena oli sponsoritarkoituksissa saada kenialainen hiihtäjä olympialaisiin. Kenian hiihtomaajoukkuetta valmensi tuolloin 24-vuotias lahtelainen Jussi Lehtinen. Niken rahallinen panos projektiin oli 200 000 Yhdysvaltain dollaria. Lisäksi Lehtinen hankki Niken rinnalle Suomesta yhteistyökumppaneiksi sauvavalmistaja Exelin sekä Peltosen sukset. Yhdessä maanmiehensä Henry Bitokin kanssa Boit tuli harjoittelemaan Suomeen, missä he ensimmäisen kerran eläessään näkivät lunta.
Boit osallistui 1998 talviolympialaisissa Naganossa lyhimmälle hiihtomatkalle, kymmenen kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailuun, jota hänelle suositteli kilpailuissa FIS:n hiihtotuomariston jäsenenä toiminut norjalainen Odd Martinsen. Martinsen myös kehotti, ettei Boit missään tapauksessa käyttäisi yhden matkan osanotto-oikeuttaan 50 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailuun. Kymmenen kilometrin kilpailu hiihdettiin vesisateessa, ja maastot olivat rankimmat arvokisoissa miesmuistiin. Boitin sukset lipsuivat ja hänen matkaansa hidasti myös kaatuminen. Lopputuloksissa hän sijoittui sijalle 92, maaliin päässeistä viimeiseksi. Hänellä kului matkaan aikaa 47 minuuttia ja 25 sekuntia, noin 20 minuuttia pitempään kuin voittaja Bjørn Dæhliellä. Kilpailun palkintojenjakoseremoniat viivästyivät, koska voittaja Dæhlie odotti Boitia mallialueella halatakseen tätä. Tämä liikutti Boitia niin paljon, että nimesi poikansa Dæhlieksi.[2]
Boit ei kuitenkaan lopettanut uraansa Naganoon, vaan osallistui myös 1999 MM-hiihtoihin Ramsaussa, Itävallassa kymmenen kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailuun. Tällä kertaa Boitin matkaa hidasti kaatumisen lisäksi se, että häneltä meni keskellä ylämäkeä kaatumisen yhteydessä olkapää sijoiltaan. Sivustaseuraajan avustuksella Boit sai muljautettua kätensä paikalleen. Lopputuloksissa hänen sijoituksensa oli sama kuin vuotta aikaisemmin Naganossa, 92. Helpommassa kelissä ja maastossa hiihdetyn kilpailun loppuaika oli 40.02,8, mikä jäi noin 16 minuuttia mestaruuden voittaneen Mika Myllylän ajasta. Ramsaun kisoja ennen Boit oli tammikuussa osallistunut Valkeakoskella Continental Cupin kilpailuun.
Vuoden 2001 loppupuolella Boit hiihteli joitakin FIS-kilpailuja, ja hänen suoritustasonsa osoitti aikojen perusteella koko ajan paranemista. Hän hiihti Kajaanissa myös FIS-sprinttikilpailun. Vuoden 2002 alkupuolella Boit hiihti ennen Salt Lake Cityn olympialaisia olympialaduilla 10 kilometrin ja sprinttikilpailun, ja nuo kilpailut olivat hänen uransa ensimmäiset, joissa hän ei sijoittunut viimeiseksi. Taakse jäi molemmissa puolenkymmentä muiden, vielä Keniaa vähemmän perinteikkäiden hiihtomaiden tulevia olympiaedustajia.
Itse olympiakisoissa Boitille, kuten muillekin uusien hiihtomaiden edustajille, oli tarjolla lyhyempi matka, sprinttihiihto. Vapaalla tyylillä hiihdetyssä olympialaisten sprintissä Boit sijoittui karsinnassa sijalle 64. Hän jätti taakseen viisi muuta hiihtäjää.
Vuoden 2002 olympialaisten jälkeen Boit oli pitkään hiihtämättä kilpaa, mutta joulukuussa 2005 hän osallistui hiihtokilpailuihin Suomessa. Boit nähtiin myös Torinon olympialaisissa 2006, missä hän sijoittui 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa sijalle 92. Maaliin päässeistä hänen taakseen jäi tuloksissa viisi hiihtäjää. 2007 Sapporon MM-kisoissa Boit osallistui sprinttihiihtoon, jossa hän jäi karsinnassa viimeiselle sijalle, takaa-ajoon, jossa hän keskeytti, sekä 15 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailuun, jossa hänen sijoituksensa oli 112. eli kolmanneksi viimeinen. Liberecin MM-kisoissa 2009 hän sijoittui sijalle 51 perinteisen tyylin 10 kilometrin karsintakilpailussa eikä päässyt osallistumaan 15 kilometrin kilpailuun. Yhdistelmäkilpailussa hän keskeytti. Oslon MM-kisoissa 2011 hän sijoittui kymmenen kilometrin perinteisen tyylin karsintakilpailussa sijalle 42, eikä päässyt osallistumaan varsinaiseen 15 kilometrin perinteisen tyylin kilpailuun. Yhdistelmäkilpailussa hänet otettiin kierroksella kiinni ja vapaan tyylin sprinttikilpailussa hän oli 118:s.
Lähteet muokkaa
- ↑ PHILIP BOIT Athletes. The International Olympic Committee (IOC). Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Philip Boit and Bjorn Daehlie: Cross-country friends BBC. Viitattu 22.12.2015.
Aiheesta muualla muokkaa
- Philip Boit Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi)
- Erkki Vettenniemi: Kato neekeri hiihtää! Kiista modernin urheilun leviämisestä (Arkistoitu – Internet Archive)