Mukormykoosi

sieni-infektio

Mukormykoosi eli tsygomykoosi[1] on opportunistinen infektio, jonka on aiheuttanut Mucorales-lahkoon kuuluva sieni.[2] Yleisin taudin aiheuttaja on suku nimeltä Rhizopus, mutta sen takana voi olla myös esimerkiksi Rhizomucor, Cunninghamella, Apophysomyces, Saksenaea, Absidia, Mucor, Syncephalastrum, Cokeromyces tai Mortierella.[3]

Mukormykoosi silmässä

Mukormykoosia tavataan pääasiassa immuunijärjestelmältään heikentyneillä henkilöillä. Taudin kulku on usein nopeaa, ja sen kuolleisuus on korkea, jopa 50–85 %.[3] Riskiä tartunnan saamiseen kohottaa syöpä, aliravitsemus sekä diabetes ja siitä mahdollisesti seurannut hiilihydraattiaineenvaihdunnan häiriö.[3]

Mukormykoosi tunnetaan myös nimellä musta sieni.[4] Taudin luokka ICD-10-tautiluokituksessa on B46.[5]

Oireet muokkaa

Taudin ilmenemismuodot ja fyysiset oireet ovat riippuvaisia infektion kohteena olevasta alueesta. Kraniofasiaalinen eli rinoserebraalinen mukormykoosi alkaa nenän sivuonteloista ja leviää sieltä silmäkuoppaan, kasvoihin ja aivoihin.[2] Sen oireita ovat toispuoleinen päänsärky, kipu kasvoissa, kuume sekä nenän tukkoisuus. Myöhemmässä vaiheessa ilmenee myös tajunnan heikkenemistä, kaksoiskuvien näkemistä tai näön katoamista.

Keuhkojen mukormykoosilla ei ole ominaisia ulkoisia ilmentymiä, vaan sen oireita ovat kuume, hengenahdistus ja yskä.[3]

Erityisesti palovammapotilailla esiintyvä ihon mukormykoosi ilmenee selluliittina, tartunnan saaneen ihoalueen kuolioina sekä tummina rupikudoksina.[3] Muita oireita voivat olla kuume, turvotus ja värimuutokset.[2]

Mahalaukkuun ja suoleen liittyvässä mukormykoosissa ei keuhkojen mukormykoosin tapaan ole ominaisia fyysisiä ilmentymismuotoja. Se voi kuitenkin aiheuttaa alavatsan kipua, pahoinvointia ja oksentamista sekä joissain tapauksissa veriulostetta.[3]

Hoito muokkaa

Taudin hoitona käytetään ensisijaisesti amfoterisiini B:tä. Mikäli amfoterisiini B -hoito ei sovellu potilaalle, voidaan käyttää isavukonatsolia.[6]

Lähteet muokkaa

  1. Salonen, Juha H.: Sairauksien ja lääkehoidon aiheuttama infektioalttius. Suomen Lääkärilehti, 2014, 69. vsk, nro 13. Suomen Lääkäriliitto. ISSN 0039-5560. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.5.2021.
  2. a b c Maarit Kokki ja Malcolm Richardson: Mukormykoosi Terveysportti.com. 8.7.2004. Viitattu 21.4.2008.
  3. a b c d e f Nancy F Crum-Cianflone, MD MPH: Mucormycosis 2.10.2006. eMedicine. Viitattu 21.4.2008. (englanniksi)
  4. Toikka, Taneli: ”Musta sieni” yleistyy koronapotilailla Intiassa – erittäin harvinainen ja tappava infektio Iltalehti. 10.5.2021. Viitattu 11.5.2021.
  5. Tautiluokitus ICD-10 (PDF) 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 20.5.2021.
  6. Pakkausseloste – Cresemba Lääkeinfo.fi. Viitattu 11.5.2021.