Molineux Stadium
Molineux Stadium on Wolverhampton Wanderersin kotikenttä. Wolves on pelannut kotiottelunsa Molineuxilla jo vuodesta 1889 lähtien. Kentän yleisöennätys on FA Cupin ottelusta vuodelta 1939, kun Wolverhamptonin ja Liverpoolin välistä ottelua oli seuraamassa 61 315 katsojaa. Kentän nykyinen katsojakapasiteetti on 28 525.
| Molineux Stadium | |
|---|---|
 |
|
| Rakennuksen tiedot | |
| Sijainti | Waterloo Road, Wolverhampton, Englanti |
| Avattu | 1889 |
| Omistaja | Wolverhampton Wanderers FC |
| Katsojakapasiteetti | |
|
28.525 |
|
| Kentän mitat | |
 |
|
Historia muokkaa
Molineuxin suku saapui Englantiin Ranskasta Isabellan, Ranskan kuninkaan Filip IV:n tyttären ja Englannin kuninkaan Edvard II:n vaimon mukana. He asettuivat Wolverhamptoniin ja isännöivät kartanoa, jota kutsuttiin nimellä Molineux House, lähellä kaupungin keskustaa. 1800-luvulla kartanoa ympäröivälle alueelle kehittyi puisto, jossa järjestettiin juhlia ja messuja. 1870-luvun alussa puistoon kehittyi urheilukenttä, jota ympäröi pyöräilyrata.
Wolverhampton Wanderers pelasi ensimmäisen liigakautensa 1888-89 Dubley Roadin kentällä, mutta vaati selkeästi parempaa areenaa ja päätti siirtää kotiottelunsa Molineuxille. Samaan aikaan The Northampton Brewery Company-niminen olutpanimo perusti Molineux Housesta hotellin ja muutti paikallisen urheilukentän jalkapalloareenaksi rakennuttamalla kentän yhteyteen pukuhuoneet, toimiston ja katsomotilan.
Stadionin virallinen avausottelu pelattiin 2. syyskuuta 1889, kun Wanderers kohtasi ystävyysottelussa Aston Villan. Noin 3.900 katsojaa oli saapunut seuraamaan ottelua, joka alkoi kello 17.30 paikallista aikaa. Kentän ensimmäisen maalin teki kotijoukkueen David Wykes Harry Woodin syötöstä ja maali jäi myös ottelun ainoaksi.
Vuosien saatossa katsomotiloja laajennettiin voimakkaasti ja 1930-luvun puolessa välissä kentän katsojakapasiteetti oli jo noin 60.000, käsittäen massiiviset päätykatsomot, North Bankin ja South Bankin sekä pääkatsomona toimineen Waterloo Road Standin ja Molineux Street Standin. Sen jälkeen katsomotilat saivat odottaa saneerausta yli 40 vuotta, mutta stadionille saatiin valonheittimet vuonna 1953 ja Molineux Stadium oli maailman ensimmäisiä valaistuja jalkapallostadioneita.
Vuonna 1979 uudistettiin kentän toinen sivukatsomo Molineux Street Stand, joka nimettiin John Ireland Standiksi. Stadionin uudistustyö jäi kuitenkin kesken seuran ajautuessa taloudellisiin vaikeuksiin 1980-luvun alussa. North Bank ja Waterloo Road Stand suljettiin turvallisuussyistä 1985 Bradfordin traagisen katsomopalon jälkeen ja seuran pelatessa neljännessä divisioonassa vuonna 1986 John Ireland Stand oli ainoa käytössä oleva katsomonosa.
Sir Jack Hayward osti joukkueen vuonna 1990 ja investoi voimakkaasti kentän uudistamiseen. 1992 North Bank avattiin uudestaan Stan Cullis Stand-nimellä. Muutamaa kuukautta myöhemmin pääkatsomon saneeraus saatiin päätökseen, jolloin entinen Waterloo Road Stand nimettiin Billy Wright Standiksi ja kentän nykyinen uudistustyö saatiin päätökseen 1993, jolloin South Bankista tuli Jack Harris Stand.
Kesällä 2003 John Ireland Stand uudelleennimettiin Steve Bull Standiksi kunnianosoituksena joukkueen kaikkien aikojen parhaalle maalintekijälle.