Mende (Pallene)
Mende (m.kreik. Μένδη, Mendē, myös Mendai/Menda, Μένδαι/Μένδα, lat. Mende/Mendae) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Pallenen niemellä nykyisellä Chalkidikín niemimaalla Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Kassándran kunnan alueella noin kaksi kilometriä itäkaakkoon nykyisestä Kalándran kylästä.[4]
| Mende | |
|---|---|
| Μένδη | |
 Menden akropolis. |
|
| Sijainti | |
  Mende |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Kalándra, Kassándra, Chalkidikí, Keski-Makedonia |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Pallene, Traakia |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede muokkaa
Mende sijaitsi Pallenen eli nykyisen Kassándran niemen luoteisrannikolla eli Thermainlahden rannalla suurin piirtein Sanen ja Skionen polisten puolivälissä.[2][3] Niemi luettiin antiikin aikana osaksi Traakiaa, ei Khalkidikea, sillä viimeksi mainittu alue käsitti antiikin aikana vain osan siitä myöhemmin nimensä saaneesta Chalkidikín niemimaasta.[5]
Menden kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä.[1]
Historia muokkaa
Mende oli joonialainen, euboialaisen Eretrian kaupungin perustama siirtokunta. Se perustettiin todennäköisesti 700-luvulla eaa.[2][3][6] Paikalta on tehty keramiikkalöytöjä kuitenkin jo myöhäiseltä mykeneläiseltä kaudelta 1100-luvulta eaa. sekä varhaiselta geometriselta kaudelta, ja sillä vaikuttaa olleen yhteyksiä Euboialle, kuten Lefkantín asutukseen, jo ennen varsinaista siirtokunnan perustamista.[1] Mende sai nimensä alueella kasvavasta mintunsukuisesta kasvista.[7] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Mendaios (Μενδαῖος).[3]
Menden tiedetään olleen olemassa poliksena suuren osan klassista kautta ja ainakin vielä hellenistisen kauden alussa vuonna 323 eaa.[1] Se oli merkittävä ja vauras kauppakaupunki, ja tunnettiin erityisesti viinistään. Mendeläisiä viiniamforoita on löydetty joka puolelta Välimerta. Mende perusti kaksi omaa siirtokuntaa, Neapoliin Pallenen niemen itärannikolle sekä Eionin jonnekin päin Traakiaa.[1][2] Persialaissotien aikaan vuonna 480 eaa. kaupunki joutui avustamaan Kserkseen joukkoja. Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Mende kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Se kuitenkin kapinoi kaupungin oligarkiamielisen siiven johdolla Ateenaa vastaan Brasidaan johtamien spartalaisten alueelle peloponnesolaissodassa tekemän sotaretken aikaan vuonna 423 eaa. Ateenalaiset kuitenkin valtasivat kaupungin takaisin Nikiaan ja Nikostratoksen johdolla, ja demokratia palautettiin.[1][2][3][6][8]
Menden tunnetuin asukas oli kuvanveistäjä Paionios 400-luvulla eaa. 300-luvulla eaa. Mende soti Khalkidiken liittoa ja Olynthosta vastaan. Filippos II:n Makedonia valtasi kaupungin vuosisadan puolessa välissä, mutta sitä ei kuitenkaan tuhottu. Mende menetti kuitenkin merkityksensä Kassandreian perustamisen jälkeen. Hellenistisellä kaudella Mende oli Kassandreian alaisuudessa, ja mahdollisesti menetti asemansa poliksena.[2][7][9]
Mende löi omaa hopearahaa 500-luvulta eaa. ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien. Rahojen kuva-aiheet viittasivat kaupungin tuottamaan viiniin.[1][3]
Menden paikka tunnistettiin 1800-luvulla. Kaupungin arkeologiset kaivaukset on suoritettu pääosin vuosina 1986–1994.[10]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Menden paikalta on löydetty joitakin raunioita geometriselta hellenistiselle kaudelle eli 800-luvulta 300-luvulle eaa. sekä keramiikkaa mykeneläiseltä ja geometriselta kaudelta lähtien. Menden akropolis () eli linnavuori ja yläkaupunki on selvästi tunnistettavissa. Kukkula, joka tunnetaan nykyisin nimellä Vígla, on loivempi pohjoissivulta ja jyrkempi muilta sivuilta. Kaupunki on ollut ympäröity muurein. Muurin osia on ollut näkyvissä vielä 1900-luvun alkupuolella, ja niitä on kaivettu esille kaivauksissa. Alakaupungin alueelta on kaivettu esiin joidenkin talojen perustuksia, ja paikalla on nykyisin pieni arkeologinen alue ().[1][2][10]
Kaupungin läheltä on löydetty yli 200 hautaa noin 700-luvulta 500-luvulle eaa. Nykyiseltä Poseídin niemeltä noin neljä kilometriä Menden paikasta länteen on löydetty Poseidonin pyhäkön rauniot. Pyhäkkö kuului kaupungin alaisuuteen ja on ajoitettu 500–400-luvuille eaa.[1] Paikalta on löydetty myös 1100-luvulta eaa. lähtien käytössä olleen alttarin sekä 900-luvulla eaa. rakennetun protogeometrisen apsis-päätyisen talon jäänteet. Löytö on harvoja tunnettuja yksinomaan pyhäkkökäytössä olleita rakennuksia Kreikan niin kutsutuilta pimeiltä vuosisadoilta.[10]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”584 Mende”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”MENDE Chalkidike, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Smith, William: ”Mende”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Mende Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
- ↑ Flensted-Jensen, Pernille: ”The Chalkidic Peninsula and Its Regions”. Teoksessa Flensted-Jensen, P. (ed.): Further Studies in the Ancient Greek Polis, s. 120–131. Papers from the Copenhagen Polis Centre 5. Historia Einzelschriften 138. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 1999. ISBN 3-515-07607-7.
- ↑ a b Thukydides: Peloponnesolaissota 4.123, 4.129–130.
- ↑ a b Mende: History Ministry of Culture and Sports. Viitattu 1.2.2018.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 12.72.
- ↑ Aristoteles: Taloudenhoidosta (Oeconomica) 1350a11–14; Livius: Rooman synty 31.45.14.
- ↑ a b c Mende: Description Ministry of Culture and Sports. Viitattu 1.2.2018.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mende Wikimedia Commonsissa
