Manksit

Manksit ovat Mansaarelta lähtöisin oleva etninen ryhmä. Manksit ovat kelttiläinen kansa, mutta he ovat aikojen saatossa omaksuneet runsaasti skandinaavisia ja englantilaisia vaikutteita. Suurin osa mankseista puhuu englantia, mutta alkuperäistä kelttiläistä manksin kieltä yritetään elvyttää.

Manksit Manninee
Mansaaren lippu
William Quilliam · Dan Quayle · Thomas Grindley Illiam Dhone · Edward Forbes · Harry Manx
Merkittävät asuinalueet Mansaari 47 000¹  Englanti  Yhdysvallat  Kanada  Australia 15 000
Kielet	manksi, englanti
Uskonnot	anglikaanisuus, metodismi
Sukulaiskansat	skotit, iiriläiset, kornit, kymrit, bretonit
Huomautukset ¹ Vuoden 1981 Mansaaren väestönlaskennan mukaan
Infobox OK

Historia

Mansaarelta löydettyjä riimukiviä joissa on kuvattu kelttiläinen risti

Mansaari asutettiin viime jääkauden jälkeen. Keltit tulivat saarelle vähän ennen kuin Rooma valloitti Britannian. Mansaari ei tiettävästi kuulunut roomalaisten vallan piiriin. 400- tai 500-luvulla saarelle saapui kelttejä Irlannista, ja saaren aikaisemmat asukkaat sulautuivat ilmeisesti heihin. Samalla vaihtui myös kieli, ja manksin kieli onkin lähempänä iiriä kuin esimerkiksi kymriä. 700-luvun lopussa viikingit valloittivat saaren Skyhillin taistelun jälkeen ja käyttivät sitä tukikohtana ryöstöretkillään. Viikingit perustivat alueelle Mannin kuningaskunnan, joka käsitti Mansaaren lisäksi myös saaria Skotlannin länsi- ja pohjoisrannikolta. Kuningaskunnan pääkaupunki oli mansaarelainen Castletown. Viikingit perustivat myös tynwaldin, hallintoelimen joka toimii saarella yhä. Manksin kieli erottui gaelista 1200-luvulla.

Norjan kuningas Maunu VI Lainparantaja antoi Mansaaren Skotlannille vuonna 1266. Skotlannin ja Englannin välisissä sodissa saari vaihtoi omistajaa useaan otteeseen, ja se päätyi lopullisesti englantilaisten käsiin 1300-luvun lopussa. Saari annettiin hallittavaksi Montacuten suvulle. Vuodelta 1764 on tieto, että Mansaaren väkiluku oli noin 20 000, eikä suurin osa asukkaista osannut englantia. Englannin kuningashuone osti saaren vuonna 1765, mutta sitä ei liitetty Yhdistyneeseen kuningaskuntaan vaan siitä tuli kruununsiirtomaa. Vuonna 1866 Mansaari sai osittaisen itsehallinnon. 1900-luvulla manksin kielen pitkään jatkunut alamäki oli johtamassa kielen häviämiseen. Vuonna 1874 manksia osasi noin 30 % väestöstä mutta vuonna 1921 enää vain 1,1 %.

Nykypäivä

Tynwald kokoontuu edelleen kerran vuodessa historiallisella kokoontumispaikallaan

Vuoden 2006 väestönlaskennan mukaan Mansaarella asui 80 058 asukasta, joista 47,6 % oli syntynyt Mansaarella. Tässä väestönlaskennassa manksia ei tarjottu erillisenä vaihtoehtona etnistä taustaa kysyttäessä, vaan heidät luettiin britteihin. Vuoden 1981 väestönlaskennassa 73 % asukkaista eli noin 47 000 henkilöä ilmoitti olevansa mankseja. Mansaarella on ollut useita nationalistisia liikeitä, kuten Mec Vannin, jotka tavoittelevat Mansaarelle suurempaa itsehallintoa tai jopa itsenäisyyttä.

Siirtolaisuus

Mankseja on historian aikana muuttanut etenkin Britannian siirtomaihin, ja osa heidän jälkeläisistään kokee olevansa mankseja, osa brittejä. Useimmissa väestönlaskennoissa etnistä taustaa kysyttäessä manksit on luettu britteihin, kuten esimerkiksi Kanadassa.

Ensimmäiset manksit tulivat Pohjois-Amerikkaan 1600-luvulla. Tunnetuimpia heistä oli Myles Standish, joka oli ensimmäisten siirtolaisten sotilasjohtaja. Ohio oli suosittu muuttokohde, ja Clevelandissa oli vuonna 1848 tehdyn laskennan mukaan 194 Mansaarella syntynyttä. Vuonna 1880 Yhdysvalloissa oli yhteensä 2 043 Mansaarella syntynyttä. Mankseja muutti myös Kanadan Ontarioon ja Brittiläiseen Kolumbiaan.

Myös Englantiin tapahtui mittavaa muuttoliikettä. Suosittuja muuttokohteita Englannissa olivat Liverpoolin, Barrowin ja Bournemouthin ympäristöt sekä Lontoo. Manksilaisista seuroista aktiivisimmat toimivat Liverpoolissa ja Lontoossa. Mankseja muutti töihin etenkin hiilikaivoksiin ja satamiin.

Kulttuuri

Manksilainen kulttuuri on sekoitus kelttiläisiä ja skandinaavisia piirteitä. Manksilaisten myyttien mukaan Mansaarta hallitsi aikoinaan Manannán mac Lir -niminen merenjumala, josta Mansaaren uskotaan saaneen nimensä. Muita myytisiä olentoja ovat esimerkiksi Buggane, henki, jonka uskotaan asuttavan St Trinianin kirkkoa, sekä Moddey Dhoo, koiran haamu, joka elää Peelin linnan lähettyvillä. Tarinat koirien haamuista ovat yleisiä myös Englannissa ja Skotlannissa. Joidenkin tarinoiden mukaan Mansaari on Kuningas Arthurista kertovissa tarinoissa esiintyvä Avalon.

Suurin osa mankseista kuuluu anglikaaniseen kirkkoon, ja paikallinen hiippakunta on ollut toiminnassa vuodesta 1154. Metodistikirkkoon kuuluu lähes yhtä paljon jäseniä kuin anglikaaniseen. Lisäksi saarella on muutamia pienempiä protestanttisia kirkkoja.

Merenkäynti on ollut perinteinen elinkeino Mansaarella. Kalastus oli vuosisatojen ajan Mansaaren talouden tärkeimpiä osa-alueita. Vuonna 1883 luonnehdittiin, että joka viides mansaarelainen saa leipänsä kalastuksesta ja joka neljäs on eri tavoin epäsuorasti siitä riippuvainen. Kalastuksen seurauksena syntyneitä työllistäviä aloja olivat muun muassa veneiden rakennus, verkkojen ja purjeiden valmistus, sekä kalan säilöminen.