Lin Huiyin (kiin. 林徽因; 10. kesäkuuta 19041. huhtikuuta 1955) oli kiinalainen arkkitehti ja kirjailija.

Lin Huiyin
Henkilötiedot
Syntynyt10. kesäkuuta 1904
Hangzhou
Kuollut1. huhtikuuta 1955
Peking
Ammatti arkkitehti ja kirjailija
Puoliso Liang Sicheng

Elämäkerta muokkaa

Nuoruus muokkaa

 
Lin ja Liang Sicheng vuonna 1935.

Lin syntyi 10. kesäkuuta 1904 Hangzhoun kaupungissa Zhejiangin maakunnassa. Hänen sukunsa oli kotoisin Fujianissa ja monet sen jäsenet olivat toimineet hallinnon virkamiehinä tai oppineina. Lin varttui isovanhempiensa luona ja alkoi 8-vuotiaana käydä koulua Shanghaissa. Vuonna 1916 perhe muutti Pekingiin Linin isän Lin Changminin saatua viran oikeusministerinä. Vuosien 1920 ja 1921 välillä Lin matkusti isänsä mukana Euroopassa ja kävi koulua Lontoossa. Englannissa Lin kiinnostui arkkitehtuurista, minkä lisäksi hän alkoi seurustella runoilija Xu Zhimon kanssa. Lin päätti kuitenkin lopulta katkaista suhteensa jo avioliitossa olleeseen Xuhun, joka kirjoitti hänestä myöhemmin runossaan Ouran.[1]

Xu Zhimo ja Hu Shi perustivat vuonna 1923 uudenkuun kirjallisuusseuran Pekingissä ja myös Lin otti osaa seuran toimintaan. Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen Rabindranath Tagoren vieraillessa toukokuussa 1924 Lin ja Xu esittivät tämän kunniaksi Tagoren näytelmän Chitrangadan pääosia. Lin toimi myöhemmän arkkitehdin uransa ohella myös kirjailijana ja hän julkaisi ensimmäisen runonsa huhtikuussa 1931 ja häntä voidaan pitää yhtenä ensimmäisistä nykyaikaisista kiinalaisista naisrunoilijoista.[1] Runojen ohella Lin kirjoitti esseitä, näytelmiä ja novelleja kääntäen myös teoksia englannista.[2]

Arkkitehtina muokkaa

 
Kansan sankareiden muistomerkki Pekingissä.

Rabindranath Tagoren vierailun jälkeen vuonna 1924 Lin matkasi kihlattunsa Liang Sichengin kanssa Yhdysvaltoihin opiskelemaan arkkitehtuuria. Liniä ei kuitenkaan tuolloin hyväksytty Pennsylvanian yliopiston arkkitehtuurin laitokselle, joka ei vielä tuolloin ottanut naisopiskelijoita. Sen sijaan Lin opiskeli yliopiston taidekoulussa, jossa oli mahdollista suorittaa arkkitehtuurin kursseja. Hän valmistui lopulta Yalen yliopistota pääaineenaan lavastus. Maaliskuussa 1928 Lin avioitui kihlattunsa kanssa Vancouverissa, minkä jälkeen pari palasi Kiinaan opettamaan Koillisessa yliopistossa Shenyangissa.[1]

Vuosien 1930 ja 1945 välillä Lin ja Liang matkustivat ympäri Kiinaa tehden kenttätutkimuksia arkeologisilla kohteilla. Pari julkaisi yhteistyönä useita tieteellisiä julkaisuja, kuten Jin Fen gu jianzhu yucha jilue (1935) ja Zhongguo jianzhu shi(suom. Kiinalaisen arkkitehtuurin historia, 1942). Parin julkaisut tekivät kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuksi joitakin ennestään tuntemattomia kohteita.[1] Heidän suurimpiin saavutuksiinsa kuuluu Foguangin buddhalaisen temppelin löytäminen. Tang-dynastian aikana valmistunut rakennus oli ikänsä puolesta puurakennukseksi harvinainen Kiinassa.[3] Vuonna 1945 päättyneen Kiinan–Japanin sodan jälkeen Lin opetti Tsinghua-yliopistossa Pekingissä, jossa hänen miehensä oli ollut perustamassa arkkitehtuurin laitosta. Lin toimi myös Pekingin suunnittelukomitean johdossa.[1] ja pyrki asemassaan suojelemaan vanhaa kaupunginmuuria, sekä muita Pekingin vanhoja rakennelmia. Kiinan hallinto tuhosi näihin aikoihin monia Pekingin historiallisia osia uusia rakennuksia varten.[3] Tämän ohella hän oli mukana suunnittelemassa Kiinan kansantasavallan vaakunaa ja Kansan sankareiden muistomerkkiä Taivaallisen rauhan aukiolla.[1] Lin kuoli tuberkuloosiin[3] Pekingissä 2. huhtikuuta 1955.[1]

Kuoleman jälkeen muokkaa

Linin veljentytär Maya Lin on myös ammatiltaan arkkitehti ja hänet tunnetaan etenkin Vietnam Veterans Memorialin suunnittelijana Yhdysvalloissa. Lin itse on tullut hiljattain mielenkiinnon kohteeksi Kiinassa suositun vuoden 1999 televisiosarja 'Renjian siyue tianin myötä. Sarjassa esiintyvät runoilija Xu Zhimon kolme rakastettua ja sarjan nimi on lainaus Linin eräästä runosta.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h David Pong: Encyclopedia of Modern China, s. 489. Volume 2 F–M. Charles Scribner’s Sons, 2009. ISBN 978-0-684-31566-9. (englanniksi)
  2. Lin Huiyin: 'Lady of Letters' China Internet Information Center. Viitattu 8.3.2018. (englanniksi)
  3. a b c Tony Perrottet: The Couple Who Saved China’s Ancient Architectural Treasures Before They Were Lost Forever Smithsonian Magazine. Smithsonian Institution. Viitattu 8.3.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa