Wikipedia

Ketohanhikki

kasvilaji

Ketohanhikki (Argentina anserina, syn. Potentilla anserina) on ruusukasvien heimoon ja parihanhikkien sukuun kuuluva kasvilaji, joka aiemmin luokiteltiin hanhikkeihin (Potentilla).

Ketohanhikki
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Parihanhikit Argentina
Laji: anserina
Kaksiosainen nimi

Argentina anserina
(L.) Rydb.

Synonyymit
  • Potentilla anserina L.
Katso myös

  Ketohanhikki Wikispeciesissä
  Ketohanhikki Commonsissa

Ulkonäkö ja koko muokkaa

Ketohanhikki on 50–80 cm pitkä hyönteispölytteinen rönsyilevä kasvi, jonka lehdykät ja kukkavarret kohoavat 10–20 senttimetrin korkuisiksi. Parilehdykkäisten lehtien lehdykät ovat yleensä vain alta himmeän tai hopeanhohtoisen silkkikarvaisia. Lehtien molempia pintoja verhoaa lähes valkoinen karvasilkki.[2]

Ketohanhikki kestää tallaamista ja kukkii kesä-elokuussa. Ketohanhikki saattaa olla puutarhassa ongelmallinen rikkakasvi, sillä se leviää usein punertavien rönsyjensä avulla nopeasti.

Levinneisyys ja elinympäristö muokkaa

Suomessa lajia tavataan kedoilla, niityillä, rannoilla sekä tienvierillä Etelä-Suomessa ja Pohjanlahden rannalla. Ketohanhikin kukat saattavat alku- ja keskikesällä loistaa valtateiden varsilla satojen metrien pituisena vyönä.[2]

Luokittelu muokkaa

Ketohanhikki kuuluu ruusukasvien (Rosaceae) heimoon ja parihanhikkien (Argentina) sukuun; aiemmin sen on katsottu kuuluvan läheisiin hanhikkeihin (Potentilla).

Ketohanhikki voidaan jakaa kahteen alalajiin,[3] jotka ovat puolikulttuurikasvupaikoilla viihtyvä pihaketohanhikki (Argentina anserina subsp. anserina) ja merenrantaniityillä kasvava meriketohanhikki eli merihanhikki (A. anserina subsp. groenlandica, syn. subsp. egedei).

Käyttö muokkaa

Ketohanhikin juurista keitetään joskus teetä. Kasvia on myös viljelty ruoaksi; sen juuret ovat syötäviä, mutta villien yksilöiden juuret eivät sovellu tähän pienuutensa vuoksi. Niitä on myös hankala puhdistaa. Sahalaitaisista, alta karvaisista lehdistä on valmistettu salaattia ja rohdoksia. Ketohanhikkia on käytetty lievittämään kuukautiskipua ja laukaisemaan lihaskouristuksia.[2]

Kuvia muokkaa

  •  
    Kukka
  •  
    Kasvutapa
  •  
    Lehti

Lähteet muokkaa

  • Kotimaan luonto-opas. WSOY, 1999.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Maiz-Tome, L.: Argentina anserina IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.10.2016. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Kurtto, Arto: Suomalaisen luonto-opas. Yli 500 Suomen luonnon kasvia ja eläintä, s. 104–105. Tammi, 1996. ISBN 951-30-6601-0.
  3. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Ketohanhikki – Argentina anserina | Taksonomia. Viitattu 9.1.2024.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ketohanhikki&oldid=22103181”