Kasuariinakasvit
Kasuariinakasvit (Casuarinaceae) on pieni kasviheimo koppisiemenisten Fagales-lahkossa. Sen läheisiä sukulaisia ovat koivukasvit (Betulaceae).
| Kasuariinakasvit | |
|---|---|
 Jokikasuariinan (Casuarina cunninghamiana) kukintoja. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Rosidit |
| Lahko: | Fagales |
| Heimo: |
Kasuariinakasvit Casuarinaceae R.Br. |
 Kasuariinakasvien levinneisyyskartta |
|
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Tuntomerkit muokkaa
_002.jpg)
Kasuariinakasvit ovat tunnettuja häkellyttävästä yhdennäköisyydestään havupuiden kanssa, mikä johtuu surkastuneista lehdistä (kärkioksat näyttävät pitkiltä neulasilta) ja käpymäisistä emikukinnoista ja hedelmistöistä. Juurten kasvussaan ehkäistyneissä haarakimpuissa on ilmakehän typpeä sitovia bakteereja. Pienet suomulehdet sijaitsevat kiehkuroissa ja ovat ehytlaitaisia ja korvakkeettomia. Kukat ovat yksineuvoisia, ja kasvit yksi- tai kaksikotisia. Kukinto on pallomainen tai tähkämäinen, ja kukat sijaitsevat siinä kukin oman tukilehtensä hangassa. Hedekukissa on kaksi kehälehteä ja yksi hede, jonka ponsi on vaihtelevissa määrin lokerosidettä pidempi. Emikukissa on kookkaat esilehdet ja sikiäin, jossa on vain yksi fertiili emilehti. Siitä kehittyy samara eli siivellinen pähkylä, joka näyttää suojuslehtensä ansiosta siemeneltä käpysuomussa; samarat vapautuvat, kun suojukset avautuvat.[1]
Levinneisyys muokkaa
Kasuariinakasveja tavataan Madagaskarilla ja muilla Intian valtameren saarilla, Malaijien saaristossa, Australiassa ja Tyynenmeren lounaisosien saarilla. Lajien keskittymä on Australiassa.[1]
Luokittelu muokkaa
Heimoon kuuluu neljä sukua ja 95 lajia. Niiden lähimpiä sukulaisia ovat koivukasvit ja heimo Ticodendraceae.[1]
Suvut muokkaa
- Allocasuarina L.A.S.Johnson – kasuariiniot
- Casuarina L. – kasuariinat
- Ceuthostoma L.A.S.Johnson
- Gymnostoma L.A.S.Johnson – kuonokerät [2]
Käyttö muokkaa
Monien lajien kovaa puuta käytetään raaka-aineena muun muassa huonekaluteollisuudessa, ja joitakin pidetään koristepuina kuivilla seuduilla.[3]
Lähteet muokkaa
- Kasvien maailma. Otavan iso kasvitietosanakirja. Osa 2. – Otava, Helsinki, 1980. ISBN 951-1-05492-9.
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/. (englanniksi)