Kastekappeli
Kastekappeli eli baptisterio on kristillisen kirkon osa tai erillisrakennus, jossa suoritetaan kastetoimituksia. Sen keskeinen elementti on kappelin keskellä oleva kastemalja, joka vanhimmissa kastekappeleissa on kylpyammeen tai pienen uima-altaan kokoinen, jotta siinä voitiin kastaa aikuisia upottamalla heidät kokonaan. Lapsikasteen yleistyessä kastemaljat ovat pienentyneet.[1]
Vanhin kastekappeli ajoittuu noin vuosiin 233-256 jKr. on löytynyt Syyriasta, Dura Europoksesta. Arkeologiset kaivaukset osoittavat sen sijainneen seurakuntatalon yhteydessä.[2] Vielä käytössä oleva kastekappeli on San Giovanni in Lateranon yhteydessä Roomassa. Monet myöhemmät kastekappelit on rakennettu sen mallin mukaan. Kappelin rakennutti Konstantinus Suuri vuonna 315. 300-luvun lopulle asti se oli ainoa paikka Roomassa, missä ihmisiä kastettiin, ja sielläkin vain kerran vuodessa, pääsiäisenä. 400-luvulta alkaen kristinusko yleistyi, ja kastekappeleita rakennettiin muihinkin kirkkoihin.[3]
Monet kastekappelit on pyhitetty Johannes Kastajalle, esimerkiksi Firenzen kuuluisa Battistero di San Giovanni, joka on ollut alkujaan kastekappeli.lähde?
Espoossa Tapiolan kirkon kastekappelissa on kastemaljana vesiaihe, jonka vesi virtaa jatkuvasti.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Markus Hiekkanen: Suomen kivikirkot keskiajalla, s. 116. Otava, 2003. ISBN 951-1-15126-6S.
- ↑ Taidehistoria:baptisterio – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 5.12.2022.
- ↑ San Giovanni in Fonte (Baptistery), Rome Sacred Destinations.
- ↑ Tapiolan Seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
