John Hessin Clarke
John Hessin Clarke (18. syyskuuta 1857 New Lisbon, Ohio – 22. maaliskuuta 1945 San Diego, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen lakimies, joka toimi korkeimman oikeuden tuomarina vuosina 1916–1922.[1]
Clarke ei opiskellut lakia yliopistossa vaan isänsä johdolla, minkä jälkeen hän sai oikeuden toimia lakimiehenä Ohion osavaltiossa. Pian hän muutti kotikaupungistaan Youngstowniin, jossa hän toimi asianajajana oikeudenkäynneissä ja omisti osan paikallislehdestä. Vuonna 1897 hän muutti Clevelandiin, jossa hän neuvoi yritysasiakkaita.[1]
Clarke pyrki kahdesti senaattiin, mutta ei tullut valituksi. Hän oli progressiviinen demokraatti ja kannatti muun muassa rautateiden julkista paikallisomistusta. Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson nimitti Clarken liittovaltion tuomariksi ohiolaiseen piirioikeuteen. Kaksi vuotta myöhemmin Wilson nimitti hänet korkeimpaan oikeuteen Charles Evans Hughesin seuraajaksi.[1]
Vuonna 1922 Clarke erosi tuomioistuimesta. Hän halusi kampanjoida sen puolesta, että Yhdysvallat littyisi YK:ta edeltäneeseen Kansainliittoon. Maa ei kuitenkaan liittynyt järjestöön, ja muutaman vuoden kuluttua Clarke vetäytyi lähes kokonaan julkisesta elämästä.[2]
Lähteet muokkaa
- Hall, Kermit L. (päätoim.): The Oxford Companion to the Supreme Court of the United States. Oxford University Press, 2005. ISBN 9780195176612.
Viitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta John Hessin Clarke Wikimedia Commonsissa
- Clarke, John Hessin Federal Juidical Center