Jan Mukařovský
Jan Mukařovský (1891–1975[1]) oli tšekkiläinen lingvistiikan ja esteettisen filosofian tutkija. Hän toimi vuodesta 1934 alkaen Bratislavan yliopiston professorina ja 1940–1950-luvulla Prahan yliopiston rehtorina. Mukařovský kuului 1920–1930-luvulla toimineeseen Prahan kielitieteelliseen piiriin. Hän oli humanistisen strukturalismin ja semiotiikan teorioiden keskeinen kehittelijä.
Prahan koulukunta katsoi kielen olevan tiettyyn päämäärään tähtäävien ilmaisukeinojen funktionaalinen järjestelmä ja korostivat muutenkin erilaisten merkkijärjestelmien funktionaalisuutta. Mukařovský sovelsi ideaa estetiikkaan, ja hänestä tuli semioottisen estetiikan uranuurtaja. Hänen mielestään taide ei ollut kausaalisuhteessa yhteiskuntaan, vaan kyse oli monimutkaisesta merkkisuhteesta. Tärkeänä metodisena käsitteenään Mukařovský käytti semanttista elettä, jonka mukaan teos muodostuu dynaamisesti alkaen yksinkertaisista aineksista ja laajentumalla laajimpiin kokonaisuuksiin saakka. Hän pohti myös taiteen arvo-ongelmia.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Otavan Suuri Ensyklopedia, Hakemisto-osa 12 (M–Ö), s. 8934. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07198-X.
- ↑ Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa (Reykjavik–Sukulaisuus), s. 6157, art. semiotiikka. Otava, 1976. ISBN 951-1-05637-9.