Tšekit

etninen ryhmä
(Ohjattu sivulta Tšekkiläiset)

Tšekit eli tšekkiläiset (tšek. Češi) ovat etninen ryhmä, jonka jäsenet asuvat pääosin Tšekissä. Suurin osa puhuu äidinkielenään länsislaavilaista tšekin kieltä, joka on läheistä sukua slovakille.

Tšekit
Čechové
Češi
Väkiluku yli 12 miljoonaa
Asuinalueet  Tšekki [1] 6 732 104
 Yhdysvallat [2] 1 462 000 (mukaan lukien bööminsaksalaiset)
 Kanada [3]
98 090
 Italia 80 000–90 000
 Britannia 30 000–90 000
 Saksa 20 000–50 000
 Slovakia [4] 30 367
 Argentiina 38 000
 Australia[5] 21 196
 Itävalta 20 000
 Sveitsi 20 000
 Ukraina 11 000
 Ranska 10 731
 Kroatia 10 510
 Israel 8 000
 Ruotsi 7 175
 Irlanti[6] 5 278
 Espanja 5 622
 Venäjä 5 000–6 000
 Brasilia 4 500
 Alankomaat 3 500
 Romania 3 339
 Puola 3 000
 Etelä-Afrikka 2 300
 Serbia 2 211
 Meksiko 2 000
 Kazakstan[7] 1 000
 Bosnia ja Hertsegovina[8]
600–1 000
 Bulgaria 436
Kielet Tšekin kieli
Uskonnot ei uskontokuntiin kuuluvat (agnostisismi tai ateismi) 79,4 %
roomalaiskatolisuus 10,3 %
protestantismi 0,8 %, muut uskonnot 9,4 % [9]

Historia

muokkaa

500-luvun lopulla ja 600-luvun alussa slaaviheimoja asettui asumaan Böömin ja Määrin alueille.[10] Slaavien varhaisin asutus sijaitsi suurten jokien hedelmällisillä valuma-alueilla. Suhteet naapurikansa avaarien kanssa kiristyivät 600-luvun alkupuolella. Slaavit nousivat avaareja vastaan frankkikauppias Samon johdolla. Samo valittiin slaavien kuninkaaksi vuonna 623.[11] Tiedot Samon kuningaskunnasta perustuvat Fredegariuksen kronikkaan.[12] Samon perustama kaupunkivaltio yhdistyi 800-luvulla Suur-Määrin valtioon.[13] Suur-Määrin hajottua Prahan kaupungista kehittyi keskus, josta myöhemmin muodostui Böömin kuningaskunta. Ensimmäinen Böömin kuningas kruunattiin vuonna 1085.[14]

Böömin kuningas Kaarle IV vahvisti valtaansa koko Saksan kuninkaana, ja hänen hallituskaupunkinsa Praha nousi Saksan johtavaksi sivistyskaupungiksi. Kaarle IV perusti Saksan ensimmäisen yliopiston Prahaan vuonna 1348.[15] Uskonpuhdistushenkinen ajattelu sai kannatusta tšekkien parissa, ja Jan Husin teloitus vuonna 1415 kuohutti mieliä. Kun keisari Sigismund vaati itselleen Böömin kuninkaan kruunua, tšekit nousivat vuonna 1419 kapinaan. Se oli alkua hussilaissodille, joissa tšekit puolustivat uskonpuhdistusta ja nousivat samalla Böömin saksalaisia vastaan. Vuonna 1452 Böömin maapäivät valitsi hussilaisten johtajan Jiři Poděbradin sijaishallitsijaksi ja vuonna 1458 Böömin kuninkaaksi. Tšekkiläisen aatelin ei kuitenkaan onnistunut luoda kestävää kansallisvaltiota, ja 1500-luvulla Böömi liitettiin Habsburgien valtakuntaan.[16]

Lähteet

muokkaa
  1. Obyvatelstvo podle národnosti podle krajů
  2. 2004 survey
  3. Statistics Canada 2.statcan.ca. Arkistoitu 26.3.2009. Viitattu 2.8.2012.
  4. http://portal.statistics.sk (Arkistoitu – Internet Archive) Štatistický úrad SR
  5. 2006 census Data : View by Location (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. CSO - Statistics: Persons usually resident and present in the State on Census Night, classified by place of birth and age group
  7. http://www.joshuaproject.net/people-profile.php
  8. http://www.bosna.unas.cz/bosnacesko.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. Population by religious belief and by municipality size groups Czech Statistical Office. Arkistoitu 21.2.2015. Viitattu 23.4.2012. (englanti)
  10. Brief History of the Czech Republic mzv.gov.cz.
  11. Czech Lands/Slovakia encyclopedia.com.
  12. Fredegarius encyclopedia.com.
  13. Czech Republic encyclopedia.com.
  14. Czechs encyclopedia.com.
  15. Laaksonen, Hannu: Myöhäiskeskiaika ja renesanssi, s. 354. Teoksessa Maailmanhistorian pikkujättiläinen. WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-30602-4
  16. Laaksonen s. 355–356.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.