Tšekit
Tšekit eli tšekkiläiset (tšek. Češi) ovat etninen ryhmä, jonka jäsenet asuvat pääosin Tšekissä. Suurin osa puhuu äidinkielenään länsislaavilaista tšekin kieltä, joka on läheistä sukua slovakille.
| Tšekit | |
|---|---|
| Čechové Češi |
|
| Väkiluku | yli 12 miljoonaa |
| Asuinalueet |
 Tšekki [1] 6 732 104 Yhdysvallat [2] 1 462 000 (mukaan lukien bööminsaksalaiset) Kanada [3]98 090  Italia 80 000–90 000 Britannia 30 000–90 000 Saksa 20 000–50 000 Slovakia [4] 30 367 Argentiina 38 000 Australia[5] 21 196 Itävalta 20 000 Sveitsi 20 000 Ukraina 11 000 Ranska 10 731 Kroatia 10 510  Israel 8 000 Ruotsi 7 175 Irlanti[6] 5 278 Espanja 5 622 Venäjä 5 000–6 000 Brasilia 4 500 Alankomaat 3 500 Romania 3 339 Puola 3 000 Etelä-Afrikka 2 300 Serbia 2 211 Meksiko 2 000 Kazakstan[7] 1 000 Bosnia ja Hertsegovina[8]600–1 000  Bulgaria 436 |
| Kielet | Tšekin kieli |
| Uskonnot |
ei uskontokuntiin kuuluvat (agnostisismi tai ateismi) 79,4 % roomalaiskatolisuus 10,3 % protestantismi 0,8 %, muut uskonnot 9,4 % [9] |
Historia
muokkaa500-luvun lopulla ja 600-luvun alussa slaaviheimoja asettui asumaan Böömin ja Määrin alueille.[10] Slaavien varhaisin asutus sijaitsi suurten jokien hedelmällisillä valuma-alueilla. Suhteet naapurikansa avaarien kanssa kiristyivät 600-luvun alkupuolella. Slaavit nousivat avaareja vastaan frankkikauppias Samon johdolla. Samo valittiin slaavien kuninkaaksi vuonna 623.[11] Tiedot Samon kuningaskunnasta perustuvat Fredegariuksen kronikkaan.[12] Samon perustama kaupunkivaltio yhdistyi 800-luvulla Suur-Määrin valtioon.[13] Suur-Määrin hajottua Prahan kaupungista kehittyi keskus, josta myöhemmin muodostui Böömin kuningaskunta. Ensimmäinen Böömin kuningas kruunattiin vuonna 1085.[14]
Böömin kuningas Kaarle IV vahvisti valtaansa koko Saksan kuninkaana, ja hänen hallituskaupunkinsa Praha nousi Saksan johtavaksi sivistyskaupungiksi. Kaarle IV perusti Saksan ensimmäisen yliopiston Prahaan vuonna 1348.[15] Uskonpuhdistushenkinen ajattelu sai kannatusta tšekkien parissa, ja Jan Husin teloitus vuonna 1415 kuohutti mieliä. Kun keisari Sigismund vaati itselleen Böömin kuninkaan kruunua, tšekit nousivat vuonna 1419 kapinaan. Se oli alkua hussilaissodille, joissa tšekit puolustivat uskonpuhdistusta ja nousivat samalla Böömin saksalaisia vastaan. Vuonna 1452 Böömin maapäivät valitsi hussilaisten johtajan Jiři Poděbradin sijaishallitsijaksi ja vuonna 1458 Böömin kuninkaaksi. Tšekkiläisen aatelin ei kuitenkaan onnistunut luoda kestävää kansallisvaltiota, ja 1500-luvulla Böömi liitettiin Habsburgien valtakuntaan.[16]
Lähteet
muokkaa- ↑ Obyvatelstvo podle národnosti podle krajů
- ↑ 2004 survey
- ↑ Statistics Canada 2.statcan.ca. Arkistoitu 26.3.2009. Viitattu 2.8.2012.
- ↑ http://portal.statistics.sk (Arkistoitu – Internet Archive) Štatistický úrad SR
- ↑ 2006 census Data : View by Location (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ CSO - Statistics: Persons usually resident and present in the State on Census Night, classified by place of birth and age group
- ↑ http://www.joshuaproject.net/people-profile.php
- ↑ http://www.bosna.unas.cz/bosnacesko.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Population by religious belief and by municipality size groups Czech Statistical Office. Arkistoitu 21.2.2015. Viitattu 23.4.2012. (englanti)
- ↑ Brief History of the Czech Republic mzv.gov.cz.
- ↑ Czech Lands/Slovakia encyclopedia.com.
- ↑ Fredegarius encyclopedia.com.
- ↑ Czech Republic encyclopedia.com.
- ↑ Czechs encyclopedia.com.
- ↑ Laaksonen, Hannu: Myöhäiskeskiaika ja renesanssi, s. 354. Teoksessa Maailmanhistorian pikkujättiläinen. WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-30602-4
- ↑ Laaksonen s. 355–356.
Aiheesta muualla
muokkaa
- Czechs abroad (Arkistoitu – Internet Archive) – Tšekkien sijoittuminen maittain (englanniksi)