Henrik Hybertsson (tai Hendrik Hubertsen, k. 1627) oli hollantilainen laivanrakentaja, joka työskenteli Tukholman laivastolle 1600-luvun alussa. Hänen merkittävä rakennelmansa oli Vasa-laiva, joka upposi ensimmäisellä matkallaan vuonna 1628 ja on nyt esillä Vasa-museossa.

Hybertsson oli peräisin Rijswijkin kaupungista, läheltä Haagia Etelä-Hollannissa, ja jo 1590-luvulla hänet mainittiin kauppiaana Amsterdamissa ennen siirtymistä Ruotsiin 1600-luvun alussa. Hybertssonin palkkasi Ruotsin kuningas Kaarle IX, kun Ruotsin kuninkaallinen laivasto oli laajenemassa nopeasti. Hän työskenteli Tukholmassa 1603-1605 ja jälleen välillä 1611-1627. Välillä hän oli maan eri telakoilla. Palattuaan Tukholmaan vuonna 1611 hän alkoi yhteistyöhön yrittäjä Anton Monierin kanssa, joka oli vuokrannut kruunulta laivaston telakan vuonna 1620 uudentyyppisellä hankintasopimuksella, jossa yksityiset liikemiehet ottivat hallituksen entisen roolin sotatarvikkeiden valmistuksessa. Vuonna 1621 Monier otti Hybertssonin kumppanikseen.

Syksyllä 1624, kun Monierin sopimus päättyi, valtakunnan amiraali Carl Carlsson Gyllenhielm, varapuhemies Klas Larsson Fleming ja Henrik Hybertsson alkoivat neuvotella Ruotsin laivaston ylläpitoa ja rakentamista koskevan neljän vuoden sopimuksen ehdoista. Joulukuussa 1624 Hybertsson allekirjoitti alustavan version siitä amiraliteetin kanssa, ja tammikuussa 1625 Hybertsson ja toinen hollantilainen yrittäjä Arent de Groote allekirjoittivat lopullisen version kuningas Kustaa II Adolfin kanssa. Heidän piti rakentaa neljä alusta, kaksi suurempaa ja kaksi pienempää, ylläpitää olemassa olevia aluksia ja hallita laivaston telakkaa tammikuusta 1626 saakka vuoden 1629 loppuun. Vasa, joka laskettiin vesille helmikuun ja maaliskuun vaihteessa 1626 ja käynnistyi vuonna 1627, oli ensimmäinen suuremmista tämän sopimuksen nojalla rakennetuista aluksista. Toinen suuri alus, Äpplet, otettiin käyttöön vuonna 1627 ja tuli palvelukseen vuonna 1629. Kumpaakaan pienistä aluksista ei rakennettu ennen kuin kruunu peruutti kaikki ulkoiset sopimukset talvella 1628-29.

Keväällä 1627 Henrik Hybertssonin kuoleman vuoksi sopimuksen velvoitteet periytyivät hänen leskelleen Margareta Nilsdotterille (k. 1630). Hän oli oman uransa luonut liikenainen ja hänen vastuullaan oli ollut maatilojen hallinnointi, eli hänestä ei ollut laivanrakentajaksi. Lyhyen ajan jälkeen kruunu nimitti kapteeni Söfring Hanssonin edustajakseen johtamaan telakkaa.

Hybertssonilta jäivät hänen vaimonsa, joka joutui myymään osan omistuksistaan ​​velkojen maksamiseksi, ja ainakin yksi poika ja kaksi tytärtä, Margareta ja Kristina.

Lähteet muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Henrik Hybertsson