Haaste on oikeudenkäyntiin liittyvä termi. Haasteella tarkoitetaan vastaajalle annettua kehotusta vastata kirjallisesti kanteeseen tai syytteeseen tai saapua oikeuden istuntoon.[1] Tuomioistuin antaa pääsääntöisesti haasteen vastaajalle sekä siviiliasioissa että rikosasioissa; rikosasioissa myös syyttäjä voi joissain tapauksissa antaa haasteen vastaajalle[2].

Haasteen sisältö

muokkaa

Kaikissa oikeuden antamissa haasteissa on aina seuraavat perusasiat:[1]

  • kehotus vastata kanteeseen kirjallisesti tai kehotus saapua oikeuteen vastaamaan kanteeseen tai syytteeseen suullisesti oikeuden istunnossa
  • määräaika, johon mennessä kirjallisen vastauksen on saavuttava asianomaisen oikeuden kansliaan, tai aika, jolloin oikeuden istunto pidetään
  • vastaamatta jättämisen tai oikeudesta poissa olemisen seuraamukset.

Haaste siviiliasioissa

muokkaa

Kaikille haasteille yhteisten perustietojen lisäksi siviiliasioissa annetussa haasteessa vastaajaa kehotetaan vastauksessaan:[3]

  1. ilmoittamaan, myöntääkö hän kanteen vai vastustaako hän sitä;
  2. vastustaessaan kannetta esittämään sellaiset perusteet vastustamiselle, joilla on merkitystä asian ratkaisemisen kannalta;
  3. ilmoittamaan mahdollisuuksien mukaan ne todisteet, jotka hän aikoo vastauksensa tueksi esittää, ja mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen;
  4. esittämään vaatimuksensa oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta, jos hän pitää sitä aiheellisena;
  5. liittämään vastaukseen asiakirja, johon kanteen vastustaminen perustuu, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja ne kirjalliset todisteet, joihin vastauksessa vedotaan; sekä
  6. tekemään väitteensä siitä, ettei tuomioistuin voi ottaa asiaa tutkittavaksi.

Käräjäoikeus voi lisäksi kehottaa vastaajaa lausumaan vastauksessaan jostakin erityisestä kysymyksestä.

Haaste rikosasioissa

muokkaa

Kaikille haasteille yhteisten perustietojen lisäksi rikosasioissa annetussa haasteessa yleisesti kehotetaan vastaajaa:[4]

  1. ilmoittamaan kantansa häntä vastaan esitettyihin vaatimuksiin;
  2. ilmoittamaan kantansa perustelut, jos hän kiistää syytteen tai muut vaatimukset;
  3. ilmoittamaan todisteet, jotka hän aikoo esittää, ja mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen, jollei vastaajan tunnustuksen tai muiden seikkojen perusteella voida olettaa, ettei todistelua tarvita; ja
  4. toimittamaan tuomioistuimelle ne kirjalliset todisteet, joihin hän vetoaa.

Lähteet

muokkaa
  1. a b Vuorenpää, Mikko: Prosessioikeuden perusteet. Helsinki: Talentum, 2009. ISBN 978-952-14-1447-3.
  2. Vuorenpää Mikko, Helenius Dan ym.: ”2. Rikosjutun käsittely; Haastehakemus; Yleistä; Syyttäjän antama haaste”, ”IX Oikeudenkäynti käräjäoikeudessa”, Prosessioikeus, s. (verkkokirja, jossa ei ole sivunumeroita). Syyttäjällä on ROL 5:1.1:n mukaisissa kirjallisissa asioissa oikeus aina antaa haaste itse; muissa asioissa tuomioistuin voi määrätä syyttäjän antamaan haasteen vastaajalle. Määräyksen antaminen edellyttää ainoastaan, että tuomioistuin suorittaa eräänlaisen soveltuvuusarvion: on oltava aiheellista, että syyttäjälle annetaan kyseinen oikeus (ks. HE 82/1995 vp, s. 61). Alma Talent, 2021.
  3. Oikeudenkäymiskaari 5 luku 10 §. Finlex. Ajantasainen lainsäädäntö.
  4. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 5 luku 9 §. Finlex. Ajantasainen lainsäädäntö.
Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.