Fredrik III (Saksa)
Saksan keisari ja Preussin kuningas
Fredrik III (Friedrich Wilhelm Nikolaus Karl, saks. Friedrich III., Deutscher Kaiser und König von Preußen) (18. lokakuuta 1831 Potsdam, Preussi – 15. kesäkuuta 1888 Potsdam, Preussi) oli Saksan keisari ja Preussin kuningas isänsä Vilhelm I:n jälkeen.[1] Hänen jälkeensä Saksan keisariksi tuli hänen poikansa, autoritäärinen Vilhelm II. Tämän vuoksi vuotta 1888 sanotaan Saksan historiassa kolmen keisarin vuodeksi.[2]
| Fredrik III | |
|---|---|
.jpg) Fredrik valokuvattuna vuonna 1878 | |
| Saksan keisari Preussin kuningas | |
| Valtakausi |
9. maaliskuuta 1888 – 15. kesäkuuta 1888 |
| Edeltäjä | Vilhelm I |
| Seuraaja | Vilhelm II |
| Syntynyt |
18. lokakuuta 1831 Potsdam, Preussi |
| Kuollut |
15. kesäkuuta 1888 (56 vuotta) Potsdam, Preussi, Saksa |
| Puoliso | Viktoria ( 1858) |
| Lapset |
Vilhelm II Heinrich Sofia Margaret |
| Koko nimi | Friedrich Wilhelm Nikolaus Karl |
| Suku | Hohenzollern |
| Isä | Vilhelm I |
| Äiti | Augusta |
| Uskonto | luterilaisuus |
| Nimikirjoitus |
 |
Tausta ja perhe muokkaa
Fredrik meni naimisiin Ison-Britannian kuningatar Viktorian tyttären, prinsessa Viktorian kanssa vuonna 1858. Pari sai kahdeksan lasta: kruununprinssi Vilhelmin vuonna 1859, prinssit Henrikin, Sigismundin ja Waldemardin sekä prinsessat Charlotten, Viktorian, Sophien ja Margaretin.
Kruununprinssinä muokkaa
Hälventääkseen juutalaisiin kohdistuneita ennakkoluuloja Fredrik antoi kruununprinssinä juutalaisia puolustavia lausuntoja ja tuomitsi ankarasti antisemitistiset kirjoitukset. Hän otti puolisoineen osaa synagogan palveluksiin osoittaakseen tukeaan juutalaisille.
Nousu keisariksi muokkaa
Saksassa käytiin keskustelua Vilhelm II:n mahdollisuudesta periä kruunu suoraan isoisältään.[2]
Fredrikin tullessa valtaan hänen syöpäsairautensa oli edennyt jo pitkälle. Suurimman osan lyhyestä valtakaudestaan hän oli puhekyvytön ja kommunikoi kirjelapuilla. Sairaudestaan huolimatta hän yritti parhaansa mukaan hoitaa hallitsijan velvollisuuksiaan. Saksan liberaalit piirit asettivat häneen suuria toiveita, mutta ne raukenivat keisarin kuoltua. Hänen lakiesitystään keisarin valtaoikeuksien rajoittamisesta ei toteutettu.
Kuolema ja merkitys muokkaa
Fredrikin valtakausi kesti vain 99 päivää. Huolimatta liberaaleista arvoistaan Fredrik säilytti perheensä ja keisari-instituution arvovallan.[3]
Kunnianosoituksia muokkaa
Saksalaiset muokkaa
Mustan kotkan ritarikunta (Preussi)
Hohenzollernin perheen ritarikunta (Preussi)
Punaisen kotkan ritarikunta (Preussi)[4]
Kuninkaallisen kruunun ritarikunta (Preussi)[5]
Albrekt Karhun ritarikunta (Anhalt)[6]
Uskollisuuden ritarikunta (Baden)[7]
Zähringerin leijonan ritarikunta (Baden)[7]
Kaarle Fredrikin sotilasansioritarikunta (Baden)[7]
Pyhän Hubertin ritarikunta (Baijeri)[8]
Pietari Fredrik Ludvigin ritarikunta (Oldenburg)[9]
Württembergin kruunun ritarikunta (Württemberg)[10]
Württembergin sotilasansioritarikunta (Württemberg)[10]
Guelphin kuningashuoneen ritarikunta (Hannover)
Pyhän Yrjön ritarikunta (Hannover)
Wendien kruunun ritarikunta (Mecklenburg)
Lähde:[11]
Ulkomaalaiset muokkaa
Vapahtajan ritarikunta (Kreikka)
Kamehameha I:n kuninkaallinen ritarikunta (Havaiji)
Pyhän Tapanin ritarikunta (Itävalta-Unkari)[12]
Maria Teresian sotilasritarikunta (Itävalta-Unkari)[12]
Etelän Ristin ritarikunta (Brasilia)
Elefanttiritarikunta (Tanska)[13]
Guadalupen keisarillinen ritarikunta (Meksiko)
Kunniamaininnan ritarikunta (Ottomaanivaltakunta)
Osmanin ritarikunta (Ottomaanivaltakunta)
Imtiaz-mitali (Ottomaanivaltakunta)
Tornin ja miekan sotilaallinen ritarikunta (Portugali)
Kaksoislohikäärmeen ritarikunta (Kiina)
San Marinon ritarikunta (San Marino)
Krysanteemiritarikunta (Japani)[14]
Vilhelmin sotilasritarikunta (Alankomaat, 1878)[15]
Alankomaiden leijonan ritarikunta (Alankomaat)
Romanian tähden ritarikunta (Romania)
Pyhän Andreaksen ritarikunta (Venäjä)
Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunta (Venäjä)
Valkoisen kotkan ritarikunta (Venäjä)
Pyhän Annan ritarikunta (Venäjä)
Pyhän Stanislauksen ritarikunta (Venäjä)
Pyhän Yrjön ritarikunta (Venäjä)
Leopoldin ritarikunta (Belgia, 1853)[16]
Pyhän Haudan ritarikunta (Vatikaani)
Takovon ristin ritarikunta (Serbia)
Valkoisen kotkan ritarikunta (Serbia)
Valkoisen norsun ritarikunta (Siam)
Vapauttajan ritarikunta (Venezuela)
Kultaisen taljan ritarikunta (Espanja)[17]
Pyhän Ferdinandin ja ansion ritarikunta (Sisilia)
Sukkanauharitarikunta (Iso-Britannia)[18]
Bathin ritarikunta (Iso-Britannia)[19]
Pyhimmän ilmoituksen ylin ritarikunta (Sardinia-Piemonte)[20]
Savoijin sotilasansioritarikunta (Sardinia-Piemonte)
Sotilaallisen urhoollisuuden kultamitali (Sardinia-Piemonte)[21]
Kuninkaallinen Kaarle XIII:n ritarikunta (Ruotsi-Norja, 1858)[22]
Serafiimiritarikunta (Ruotsi-Norja, 1861)[23]
Pyhän Olavin ritarikunta (Ruotsi-Norja, 1873)[24]
_-_ribbon_bar.gif){kind=small}
_ribbon.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
_-_ribbon_bar.png){kind=small}
_ribbon.svg){kind=small}
Lähde:[11]
Lähteet muokkaa
- Königlich Preussische Ordensliste, 1886, Berliini, Gedruckt in der Reichsdruckerei
Viitteet muokkaa
- ↑ Keisari Fredrik III:s. Satakunta, 20.06.1888, nro 48, s. 1-2. Sanoma. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b 1888: the Year of the Three Kaisers, s. 34–38. Cambridge: Cambridge University Press, 2014. ISBN 978-1-107-07225-1. Teoksen verkkoversio (viitattu 28.6.2023).
- ↑ Frederick III | king of Prussia and emperor of Germany Encyclopædia Britannica. 11.6.2023. Viitattu 28.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Königlich Preussische Ordensliste s. 21
- ↑ Königlich Preussische Ordensliste s. 557
- ↑ Hof- und Staats-Handbuch für das Herzogtum Anhalt: 1867. Dünnhaupt, 1867. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.6.2023). (saksaksi)
- ↑ a b c Baden: Hof- und Staats-Handbuch des Grossherzogthums Baden: 1873, s. 59, 63, 73. Braun, 1873. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.6.2023). (saksaksi)
- ↑ Hof- und Staats-Handbuch des Königreichs Bayern. Königl. Oberpostamt, 1867. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.6.2023). (saksaksi)
- ↑ Staat Oldenburg: Hof- und Staatshandbuch des Großherzogtums Oldenburg: für ... 1872/73. Schulze, 1873. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.6.2023). (saksaksi)
- ↑ a b Württemberg: Hof- und Staats-Handbuch des Königreichs Württemberg: 1873, s. 32, 71. Württemberg, 1873. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.6.2023). (saksaksi)
- ↑ a b Handbuch über den Königlich preussischen Hof und Staat. R.v. Decker's Verlag, 1868. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.6.2023). (saksaksi)
- ↑ a b Ritter-Orden (s. 124, 128) Hof- und Staatshandbuch der Österreichisch-Ungarischen Monarchie. 1887. Viitattu 29.6.2023. (saksaksi)
- ↑ Riddere af Elefantordenen, 1559-2009, s. 468. Syddansk Universitetsforlag, 2009. ISBN 978-87-7674-434-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.6.2023). (tanskaksi)
- ↑ 明治時代の勲章外交儀礼 (pdf) (s. 143) 明治聖徳記念学会紀要. Viitattu 29.6.2023.
- ↑ Preussen, Friedrich Wilhelm Nikolaus Karl Prinz von Ministerie van Defensie. 23.8.1878. Viitattu 29.6.2023. (hollanniksi)
- ↑ Almanach royal officiel, publié, exécution d'un arrête du roi. Tarlier, 1854. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.6.2023). (ranskaksi)
- ↑ Caballeros de la insigne orden del toisón de oro (s. 146) Guía Oficial de España. 1887. Viitattu 29.6.2023. (espanjaksi)
- ↑ Cornell University Library: The knights of England; a complete record from the earliest time to the present day of the knights of all the orders of chivalry in England, Scotland, and Ireland, and of knights bachelors. Sherratt and Hughes, 1906. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.6.2023). (englanniksi)
- ↑ Cornell University Library: The knights of England; a complete record from the earliest time to the present day of the knights of all the orders of chivalry in England, Scotland, and Ireland, and of knights bachelors. Sherratt and Hughes, 1906. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.6.2023). (englanniksi)
- ↑ Luigi Cibrario: Notizia storica del nobilissimo ordine supremo della santissima Annunziata. Sunto degli statuti, catalogo dei cavalieri. Eredi Botta, 1869. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.6.2023). (italiaksi)
- ↑ HOHENZOLLERN Principe Federico Guglielmo Palazzo del Quirinale. 1866. Viitattu 29.6.2023. (italiaksi)
- ↑ Riddare af Konung Carl XIII:s orden 1811-1900. Biografiska anteckningar. Eksjö tryckeri-aktiebolag, 1900. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.6.2023). (ruotsiksi)
- ↑ 368 (Sveriges statskalender / 1877) runeberg.org. Viitattu 29.6.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges och Norges statskalender. Liberförlag, 1874. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.6.2023). (ruotsiksi)
|
Edeltäjä: Vilhelm I |
Saksan keisari 1888 |
Seuraaja: Vilhelm II |
|
Edeltäjä: Vilhelm I |
Preussin kuningas 1888 |
Seuraaja: Vilhelm II |