Fredrik Berndtson
Fredrik Berndtson (27. huhtikuuta 1820 Falun, Ruotsi – 2. marraskuuta 1881 Helsinki) oli suomalainen ruotsiksi kirjoittanut filosofian tohtori, lehtimies ja runoilija joka toimi Helsingin yliopiston estetiikan dosenttina ja kenraalikuvernöörinkanslian toimituspäällikkönä. Hän käytti nimimerkkejä F.B. ja -rndts-.
| Fredrik Berndtson | |
|---|---|
,_f%C3%B6rfattare_och_%C3%B6vers%C3%A4ttare_SLSA_1270_34_foto_177.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | [1] |
Berndtsonin vanhemmat olivat Suomen vuori-intendentinkonttorin vuorimekaanikko, Ruotsin kansalainen Edvard Berndtson ja Anna Charlotta Falck. Hän kävi Falunin triviaalikoulua ja Västeråsin lukiota päästen ylioppilaaksi Uppsalassa 1839 ja Helsingissä 1842. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1844 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1847.
Berndtson toimi Helsingin yliopiston kirjaston ylimääräisenä amanuenssina vuodesta 1844 ja yliopiston estetiikan dosenttina vuosina 1847–1853. Hän oli vt. estetiikan ja nykykirjallisuuden professori vuonna 1853. Helsingfors Morgonbladin toimittajana Berndtson oli 1844–1849 ja 1851. Berndtson oli sitten kenraalikuvernöörinkanslian toimituspäällikkönä 1855–1877 ja Virallisen Lehden apulaistoimittajana 1851, vt. päätoimittajana 1852 sekä päätoimittajana 1853–1865.
Morgonbladissa julkaistiin Fredrik Berndtsonin kirjoittama kolmiosainen, perusteellinen arvostelu Suomen Taideyhdistyksen ensimmäisestä näyttelystä Helsingissä keväällä 1847, jota Sakari Topelius piti tiettävästi Suomen ensimmäisenä yksityiskohtaisena julkaistuna taidekritiikkinä.[2] Berndtson aloitti siis taide-elämää seuraavan säännöllisen taidekritiikin Suomessa.[3]
Berndtson oli naimisissa vuodesta 1853 Augusta Kristina de la Chapellen kanssa, jonka isä oli senaattori ja vapaaherra Albrekt Fredrik Richard de la Chapelle. Heillä oli kolme lasta:
- Gunnar Fredrik Berndtson, taidemaalari (1854–1895)
- Hulda Augusta von Born o.s. Berndtson (1857–1891)
- Axel Edvard Berndtson, toimittaja ja taidekauppias (1858–1937)
Teokset muokkaa
- Mathilda: en dikt. Fahlun 1840
- Qvinnans skapelse: lyrisk fantasi, af F. B. Helsingfors 1842
- Den gamles minnen: finska skogsbygden, tecknade af F. Berndtson. P. Widerholm, Borgå 1843
- Necken: poetisk kalender för ..., utgifven af F. Berndtson. Frenckell, Helsingfors 1844-1847, 1849
- Notiser om Helsingfors för resande i synnerhet bad- och brunnsgäster. Wasenius, Helsingfors 1845
- Notices sur Helsingfors, a l'usage des voyageurs, principalemnt de ceux, qui viennent y profiter des e´tablissemens des saux et des bains. Simelius, Helsingfors 1846
- Smärre dikter: första samlingen. Helsingfors 1846
- Friarn från Åbo, näytelmä esitetty 1846[4] Verkossa: Friarn från Åbo, Necken: poetisk kalender för 1846, s. 155–217 Frenckel 1945
- Historisk-topografisk teckning till panorama af Helsingfors. Frenckell, Helsingfors 1847
- Adumbratio notionis phantasiæ pulchræ, väitöskirja. 1847
- De Vi et Essentia ingenii in arte se manifestantis, väitöskirja. 1847
- Fjäriln: poetisk kalender, utgifven af F. Berndtson. J. C. Frenckell, Helsingfors 1851
- Noveller och teckningar. J. C. Frenckell & Son, Helsingfors 1851
- Ur lifvets strid: skådespel i 5 acter. Helsingfors 1851 (suomennettu nimellä Elämän taistelusta: Näytelmä viidessä näytöksessä, Edvin Avellan, Pori 1873)
- Tiden theaterdirektör: nyårsskämt med sång i en akt. Helsingfors 1867
- De tre gåtorna: nyårssaga med sång och melodramer i en akt; musiken af Aug. Meissner. Helsingfors 1868 (esitetty ensi kerran Helsingin Uudessa teatterissa 1. tammikuuta 1868)
- Till Frans Michael Franze´ns sekularminne. G. W. Edlund, Helsingfors 1872
- Dramatiska studier och kritiker. Edlund, Helsingfors 1879
- Valda dikter af Fredrik Berndtson: efter författarens död utgifna. K. E. Holm, Helsingfors 1882
- Minnesrunor öfver några vår odlings män, ristade af F. B[erndtson] et al. Edlund, Helsingfors 1885–1886 (suomeksi nimellä Muistosanoja: muutamain sivistyksemme miesten elämäkertoja, Edlund, Helsinki 1886)
Käännöksiä muokkaa
- A. P. Adler : Föredrag öfver Hegels objectiva logik. Frenckell, Helsingfors 1851
- A. Kuhn : Det skönas ide´ : i dess utveckling hos de gamla intill våra dagar ; öfversättning från andra tyska upplagan af F. Berndtson. C. J. Wikberg, Helsingfors 1865.
- John Stuart Mill : Om Frihet; öfversättning från andra engelska uppl. af F. Berndtson. Wikberg, Helsingfors 1865
Lähteet muokkaa
- Fredrik Berndtson SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
- Kotivuori, Yrjö: Fredrik Berndtson. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 5.2.2010.
- Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640-1917, osa A-G
Viitteet muokkaa
- ↑ (sv) Biografiskt lexikon för Finland, Svenska litteratursällskapet i Finland. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Zacharias Topelius, Helsingfors Tidningar No. 34, 1.5.1847
- ↑ Artikkelisarja on julkaistu suomeksi kirjassa Riitta Ojanperä (toim.): Taide, aika, ajatus. Helsinki: Suomen taiteilijaseura, 1989. ISBN 951-95546-6-1.
- ↑ Friaren från Åbo -näytelmän toinen kohtaus, kuva: Gurke Finna.fi, viitattu 29.9.2021
Aiheesta muualla muokkaa
- Vapaasti ladattavia Fredrik Berndtsonin e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
