Erik Allardt

suomalainen sosiologi

Erik Anders Allardt ([ˈɑlːɑrt];[1] 9. elokuuta 1925 Helsinki25. elokuuta 2020 Helsinki[2]) oli suomalainen sosiologi ja akateemikko.[3] Hän toimi Helsingin yliopiston sosiologian professorina vuosina 1955–1991. Allardt oli Suomen ja Pohjoismaiden tunnetuimpia yhteiskuntatieteilijöitä ja kansainvälisesti menestyneimpiä tutkijoita.[4] Hän välitti Suomeen niin amerikkalaisen, skandinaavisen kuin ranskalaisenkin sosiologian lähestymistapoja.

Erik Allardt
Professori Erik Allardt vuonna 1961.
Professori Erik Allardt vuonna 1961.
Henkilötiedot
Koko nimi Erik Anders Allardt
Syntynyt9. elokuuta 1925
Helsinki
Kuollut25. elokuuta 2020 (95 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Arvonimiakateemikko
Koulutus ja ura
Tutkimusalue sosiologia
Tunnetut työt Hyvinvoinnin ulottuvuuksia

Ura muokkaa

Allardt valmistui ylioppilaaksi vuonna 1943, valtiotieteiden kandidaatiksi vuonna 1947 ja lisensiaatiksi vuonna 1952. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 1956 Helsingin yliopistosta. Hän aloitti uransa Helsingin yliopiston assistenttina, jona toimi vuosina 1948–1953. Vuosina 1955–1958 hän oli virkaa tekevä professori ja vuodesta 1958–1991 sosiologian professori. Vuosina 1969–1970 hän oli myös valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani.[5] Allardt oli Åbo Akademin kansleri vuosina 1992–1994.[3]

Vuosina 1970–1980 Allardt oli Suomen Akatemian tutkijaprofessori. Hänen keskeisiä tutkimuskohteitaan ovat olleet yhteiskunnan rakenne ja sen muuttuminen, poliittinen radikalismi, hyvinvointi sekä kielelliset vähemmistöt.[4]

Erik Allardtin isänisä oli kirjailija ja koulumies Anders Allardt ja täti kirjallisuudentutkija Karin Allardt-Ekelund, jonka puoliso oli runoilija ja taidemaalari Ragnar Ekelund. Erik Allardtin äidinisä oli kielentutkija Ivar Heikel.

M. A. Numminen opiskeli sosiologiaa Allardtin johdolla ja on säveltänyt musiikkia tämän teksteihin.[6]

Erik Allardt sai CIA:n salahanke MKULTRA-rahoitusta Human Ecology Fund -peiteorganisaation kautta.[7]

Allardt kuoli elokuussa 2020 95-vuotiaana.[8]

Palkinnot ja tunnustukset muokkaa

Allardt valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1971.[9] Hän on ollut Academia Europæan jäsen tämän tiedeakatemian perustamisvuodesta 1988 lähtien.[10] Allardtille myönnettiin akateemikon arvonimi vuonna 1995. Hän on myös Upsalan, Tukholman, Bergenin ja Kööpenhaminan yliopiston sekä Åbo Akademin kunniatohtori. Allardtille on myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan suurristi.[5]

Allardtille myönnettiin Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seuran (ETMU) tunnustuspalkinto vuonna 2004 merkittävästä työstä etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen kysymysten parissa.[11]

Katso myös muokkaa

Teoksia muokkaa

  • Miljöbetingade differenser i skilsmässofrekvensen (1952)
  • Social struktur och politisk aktivitet (1956)
  • Om sosiologiska teoriers och förklaringarnas natur (yhdessä Tor Hartmanin kanssa) Helsinki: Suomen filosofinen yhdistys, 1956.
  • Nuorison harrastukset ja yhteisön rakenne (yhdessä P. Jartin, F. Jyrkilän ja Y. Littusen kanssa). Porvoo: WSOY, 1958.
  • Sosiologia (yhdessä Yrjö Littusen kanssa). Porvoo: WSOY, 1961.
  • Yhteiskunnan rakenne ja sosiaalinen paine. (2. painos 1966. 3. painos 1971). Porvoo: WSOY, 1964.
  • Förankringar (1970)
  • Att ha, att älska, att vara: Om välfärd i Norden (1975)
  • Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Porvoo Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-07405-5.
  • Christian Starckin kanssa: Vähemmistö, kieli ja yhteiskunta: Suomenruotsalaiset vertailevasta näkökulmasta. Pohjautuu tekijöiden Ruotsissa 1981 julkaistuun teokseen Språkgränser och samhällsstruktur: Finlandssvenskarna i ett jämförande perspektiv. Porvoo: WSOY, 1981. ISBN 951-0-10713-1.
  • Sosiologia 1 (1983)
  • Samhället Finland (1987)
  • Jan-Magnus Jansson: ett multiporträtt. Helsinki: Schildts, 1989. ISBN 951-50-0447-0.
  • Bondtur och kulturchocker: En intellektuell självbiografi (1995)
  • Suunnistuksia ja kulttuurisokkeja. Suomentanut Jaana Koistinen. Helsinki: Otava, 1995. ISBN 951-1-13978-9.
  • Svenska på stan: En attitydundersökning / Stadin ruotsi: Asennetutkimus. Helsinki: Svenska Finlands folkting, 2000. ISBN 952-9700-39-3.

Lähteet muokkaa

  1. Uttal av finlandssvenska efternamn Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 8.2.2024. (ruotsiksi)
  2. Riihinen, Eleonoora: Sosiologi Erik Allardt on kuollut 95-vuotiaana. Helsingin Sanomat, 27.8.2020, s. B 3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.8.2020.
  3. a b Kuka kukin on 2011, s. 47–48. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-24712-8.
  4. a b Alestalo, Matti: ”Allardt, Erik (1925–2020)”, Suomen kansallisbiografia, osa 1, s. 263–264. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-442-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 30.8.2020).
  5. a b Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 57. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  6. Matikainen, Katja & Soininen, Miia: Kontakti 40 vuotta. Kontakti, 1999, nro 1, s. 10. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 16.5.2015.
  7. Price, David H.: Buying a piece of anthropology – Part 1: Human Ecology and unwitting anthropological research for the CIA. Anthropology Today, 2007, 23. vsk, nro 3, s. 8–13. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 26.12.2019. (englanniksi)
  8. ÅU: Sosiologi Erik Allardt kuollut Turun Sanomat. 26.8.2020. Viitattu 26.8.2020.
  9. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 1.3.2016. Suomalainen Tiedeakatemia. Arkistoitu 31.3.2016. Viitattu 26.12.2019.
  10. Erik Allardt Academia Europaea – The Academy of Europe. Viitattu 18.5.2017. (englanniksi)
  11. ETMU-palkinto: Aiemmat palkinnot Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura. 2015. Viitattu 22.10.2015.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Alapuro, Risto ym. (toim.): Small States in Comparative Perspective: Essays for Erik Allardt. Oslo: Norwegian University Press, 1985. ISBN 82-00-07441-2.
  • Alapuro, Risto ym. (toim.): Kohtaamisia Erik Allardtin kanssa. Helsinki: Yliopistopaino, 1995. ISBN 951-570-255-0.
  • Alapuro, Risto ym.: Erik Allardt: Modernin Suomen sosiologi. Tampere: Vastapaino, 2023. ISBN 978-952-397-038-0.

Aiheesta muualla muokkaa