Karl Gustaf Polviander
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Karl Gustaf Polviander (5. maaliskuuta 1788 Mouhijärvi – 28. syyskuuta 1876 Kuru) oli hämäläinen sotilas, joka osallistui Suomen sotaan Porin rykmentin lipunkantajana. Häntä pidetään yhtenä esikuvana J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoissa kertojana esiintyvälle vänrikki Stoolille. Toisena vänrikki Stoolin esikuvana on mainittu entinen aliupseeri ja vänrikki Fredrik Adolf Pelander, joka asui Ruoveden Ritoniemen talossa samoihin aikoihin, kun Runeberg oli siellä kotiopettajana.
| Karl Gustaf Polviander | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. maaliskuuta 1788 Mouhijärvi, Ruotsi-Suomi |
| Kuollut | 28. syyskuuta 1876 (88 vuotta) Kuru, Suomen suuriruhtinaskunta |
| Ammatti | sotilas, talollinen |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) | Ruotsi |
| Palvelusvuodet | 1803–1809 |
| Taistelut ja sodat | Krüpersfrontin taistelu, Suomen sota |
| Sotilasarvo | Vänrikki |
| Joukko-osasto | Kuninkaallinen Porin rykmentti |
Elämä muokkaa
Karl Gustaf Polvianderin äiti oli Sara Katarina Levon ja isä Mouhijärven kirkkoherran apulainen ja myöhempi Kurun kappalainen Isak Emanuel Polviander (1758–1835), jonka isä oli kirkkoherra Mikael Polviander. Karl Gustaf Polviander lähti itsekin opiskelemaan papiksi Turun Akatemiaan, mutta joutui opiskelutoverinsa Jakob Henrik Zidénin kanssa erotetuksi sopimattoman käytöksen vuoksi . Toverukset liittyivät vuodenvaihteessa 1803–1804 Kuninkaalliseen Porin Rykmenttiin. Polviander nimitettiin 1804 rykmentin Ruoveden komppanian muonittajaksi ja sai asuttavakseen Hainarin sotilasvirkatalon Kurussa. Vuonna 1807 Polviander oli rykmentin mukana Napoleonin joukkoja vastaan käydyssä sodassa Pommerissa Saksassa ja haavoittui olkapäähän kiväärin luodista Krüpersfrontin taistelussa Stralsundin edustalla. Rykmentti siirrettiin sitten takaisin Suomeen. Suomen sodan aikana Polviander osallistui rykmentin lipunkantajana Kuuskosken, Siikajoen, Uudenkaarlepyyn, Lapuan, Kauhajoen, Lapväärtin, Juuttaan ja Oravaisten taisteluihin. Hän haavoittui sodan aikana kahdesti saaden Kauhajoella luodin polveensa ja Lapualla hän menetti kuulon vasemmasta korvastaan ammuksen räjähdyksessä. Polvianderin sota päättyi Sievissä rykmentin luovuttaessa lippunsa ja aseensa antautuessaan venäläisille. Erotessaan armeijan palveluksesta 1810 Polviander sai vänrikin arvon.
Polviander palasi sodasta 22-vuotiaana ja asettui asumaan Hainarin virkataloon jonka hän sai pitää edelleen. Polviander oli kaksi kertaa naimisissa ja hänellä oli 18 lasta. Runebergiin Polviander tutustui ollessaan kalastamassa ja metsästämässä Ruoveden Ritoniemessä asuneen kapteeni af Enehjelmin kanssa. Runeberg oli 1825–1826 af Enenhjelmin perheessä kotiopettajana ja vieraili sittemmin useaan otteeseen Polvianderin luona Hainarissa ja kävi tämän kanssa yhteisillä metsästysretkillä. Polvianderin kertomat sotatarinat antoivatkin hänelle sitten aineistoa myöhempiä teoksiaan varten. Polviander oli vielä yli 70-vuotiaana kunniavieraana Tampereella vuonna 1858 pidetyssä Suomen sodan 50-vuotismuistojuhlassa ja käytti siellä Suomen sodan aikaista univormuaan. Hän oli kuollessaan viimeinen suomalainen Suomen sodan veteraani. Polviander kuoli syyskuussa 1876 Hainarissa. Hänet on haudattu Kurun vanhalle hautausmaalle. Toiveensa mukaisesti Polvianderin haudalle pystytettiin kesällä 1886 muistokiveksi Ämmänsillan mäestä otettu yksinkertainen kivilaatta.
Kurun ulkomuseossa sijaitsevassa Vänrikki Stoolin tuvassa on esillä muun muassa Polvianderin sota-aseita sekä sohva, jolla Runebergin kerrotaan nukkuneen käydessään Polvianderin luona. Tupa on entinen Hainarin talon päärakennus, jossa Polviander aikanaan asui.
Lähteet muokkaa
- Kurun kunnan sivut: Carl Gustaf Polviander (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kurun kunnan sivut: Vänrikki Stoolin tupa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Karl Brander: Från Kuru gamla kyrkogård, Genos 13(1942), s. 112-114 (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla muokkaa
- Suomen sodan sankarien elämänilta. Vv. 1808-09 sodan 50-vuotispäivänä elossa olleet sotavanhukset - mielenkiintoisia henkilötietoja, Hakkapeliitta, 06.02.1934, nro 6, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Vänrikki Stoolin tyttärentytärtä tapaamassa, Hakkapeliitta, 18.10.1938, nro 42, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot