Avaruusasema
avaruusalus, jonka tarkoituksena on toimia ihmisten kiinteänä tukikohtana avaruudessa
Avaruusasema on avaruusalus, joka on suunniteltu miehistön pitkäkestoiseen asumiseen kiertoradalla.
Tähän mennessä rakennetut avaruusasemat ovat sijainneet Maan matalilla kiertoradoilla eli 200–400 kilometriä merenpinnasta. Toistaiseksi yksittäinen avaruuslentäjä on asunut avaruusasemalla enintään alle 2 vuotta kerrallaan.
Avaruusasemilla ei ole suurta työntövoimaa tuottavia raketteja, mutta useita pienempiä raketteja aluksen ratakorkeuden ja asennon säätämiseen tarvittaessa. Avaruusasemat ovat suurimpia ihmisen rakentamia avaruusaluksia.
Maata on kiertänyt kaikkiaan 10 miehitettyä avaruusasemaa[1]. Ensimmäinen niistä oli Neuvostoliiton Saljut 1, joka lähetettiin matkaan 1971 [1]. Tällä hetkellä maata kiertää kaksi avaruusasemaa: [1]
- Kansainvälinen avaruusasema ISS on ollut asutettu vuodesta 2000 lähtien ja kuljettanut siitä lähtien mukanaan seitsemän hengen miehistöä[2]. Miehistön komentaja on tanskalainen Andreas Mogensen.[3]
- Kiinalainen Tiangong-asema. Tiangongin ensimmäinen moduuli vietiin radalleen 29. huhtikuuta 2021.[1] Asema sai ensimmäiset asukkaansa 17. kesäkuuta 2021.[1] Asema valmistui lokakuussa 2022.[4]
Avaruusasemat muokkaa
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tiedot jääneet vuosikymmenen päähän, Kiinallakin ollut jo kolme miehitettyä asemaa |
(päivämäärät ovat niitä, jolloin asemat olivat miehitettyjä)
- Saljut-avaruusasemat (Neuvostoliitto, 1971–1986)
- Saljut 1 (1971, 1 miehistö ja 1 epäonnistunut telakointi)
- Saljut 2/Almaz (1973, rikkoontui pian laukaisun jälkeen)
- Cosmos 557 (1973, putosi maahan 11 päivää laukaisun jälkeen)
- Saljut 3/Almaz (1974, 1 miehistö ja 1 epäonnistunut telakointi)
- Saljut 4 (1975, 2 miehistöä)
- Saljut 5/Almaz (1976–1977, 2 miehistöä ja 1 epäonnistunut telakointi)
- Saljut 6 (1977–1981, 16 miehistöä (5 pitkäkestoista, 11 lyhytkestoista ja 1 epäonnistunut telakointi)
- Saljut 7 (1982–1986, 10 miehistöä (6 pitkäkestoista, 4 lyhytkestoista ja 1 epäonnistunut telakointi)
- Skylab-avaruusasema (USA, 1973–1974, 3 miehistöä)
- Mir-avaruusasema (Neuvostoliitto/Venäjä, 1986–2000, 28 pitkäkestoista miehistöä)
- Kansainvälinen avaruusasema (ISS) (Yhdysvallat, Venäjä, Japani, ESA, Kanada, Brasilia, Italia 2000–, 22 pitkäkestoista miehistöä (tähän mennessä milloin?)). Avaruusasemista vain ISS on tällä hetkellä (kesäkuu 2011) käytössä ja kiertoradalla. Sen valmistus alkoi 1996 ja saatettiin päätökseen toukokuussa 2011.
- Kiinan avaruushallinto testaa miehittämättömällä lennolla kansallista Tiangong-avaruusasemaansa alkaen 30. syyskuuta 2011.
- Intian avaruusjärjestö on aloittanut kehitystyön omaa avaruusasemaansa varten. Iran on ilmaissut aikeensa miehitettyihin lentoihin. Nigerian lausunnot miehitetyistä lennoista ovat sen nykyhetken avaruuslennon kokemuksiin nähden ylimitoitettuja.
Miehitettyinä olleet avaruusasemat muokkaa
| Avaruusasema | Kuva | Laukaisu | Paluu / Tuhoutuminen | Käyttöpäivät | Kävijöitä | Lennot asemalle | Massa (kg) | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kiertoradalla | Miehitettynä | Miehitetty | Miehittämätön | ||||||
| Saljut 1 | 17.4.1971 klo 1.40 UTC | 11.10.1971 | 175 | 24 | 3 | 2 | 0 | 18 425 | |
| Skylab |
|
14.5.1973 klo 17.30 UTC | 11.7.1979 klo 16.37 UTC | 2 249 | 171 | 9 | 3 | 0 | 77 088 |
| Saljut 3 | 
|
25.6.1974 klo 22.38 UTC | 24.1.1975 | 213 | 15 | 2 | 1 | 0 | 18 500 |
| Saljut 4 | 
|
26.12.1974 klo 4.15 UTC | 3.2.1977 | 770 | 92 | 4 | 2 | 1 | 18 500 |
| Saljut 5 | 22.6.1976 klo 18.04 UTC | 8.8.1977 | 412 | 67 | 4 | 2 | 0 | 19 000 | |
| Saljut 6 | 29.9.1977 klo 6.50 UTC | 29.7.1982 | 1 764 | 683 | 33 | 16 | 14 | 19 000 | |
| Saljut 7 | 19.4.1982 klo 19.45 UTC | 7.2.1991 | 3 216 | 816 | 26 | 12 | 15 | 19 000 | |
| Mir | 
|
19.2.1986 klo 21.28 UTC | 23.3.2001 klo 5.50 UTC | 5 511 | 4 594 | 137 | 39 | 68 | 124 340 |
| ISS | 
|
20.10.1998 | Kiertoradalla Suunniteltu käyttö ainakin vuoteen 2024.[5] |
3 429[6] | 2 753[6] | 158[6] | 41[6] | 32[6] | 286 876[6] |
| Tiangong | .jpg)
|
||||||||
Avaruusasemien miehittämättömät huoltoalukset muokkaa
Nykyin käytössä olevat rahtialukset muokkaa
- HTV – Japanin JAXAn kehittämä ISS-avaruusaseman huoltoalus.
- Progress – Saljut, Mir ja ISS-asemien huoltoalukset. Progress-alus toteutettiin Neuvostoliitossa ja Venäjän avaruusjärjestö on jatkanut sen käyttöä.
- SpaceX Dragon - Yksityinen SpaceX-yhtiön suunnittelema huoltoalus. Alus aloitti kaupallisen liikenteen Kansainväliselle avaruusasemalle lokakuussa 2012. Dragon on tällä hetkellä ainoa rahtialus, joka kykenee palaamaan maan pinnalle ja siten palauttamaan maahan mm. tutkimustuloksia ja korjattavaksi tarkoitettua kalustoa. Kapselin miehitetty malli teki miehittämättömän koelennon asemalle keväällä 2019.
- Cygnus
Entisiä huoltoaluksia muokkaa
- ATV – ISS-avaruusaseman huoltoalus, joka on ESAn toteuttama. Ensilento suoritettiin vuonna 2008. Uusia ATV-lentoja ei ole suunnitteilla
- Avaruussukkula
Fiktio ja tiede muokkaa
Elokuvissa on 1920-luvulta lähtien ja televisiosarjoissa 1950-luvulta lähtien tullut tunnetuksi suuri joukko kuvitteellisia avaruusasemia, kirjallisuudessa jo 1800-luvun jälkipuolella.
Venäläinen tutkija Konstantin Tsiolkovski laati ensimmäisen tieteellis-teknisen kuvauksen avaruusasemasta 1800-luvun lopulla.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Avaruus | Kiinan uusi avaruusasema sai ensimmäiset asukkaansa – Asema on tukikohta Kiinan rohkealle avaruusohjelmalle Helsingin Sanomat. 22.6.2021. Viitattu 1.12.2023.
- ↑ International Space Station - NASA nasa.gov. Viitattu 1.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Expedition 70 - NASA nasa.gov. Viitattu 1.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Avaruus | Kiinan uusi avaruusasema kohotti maan avaruuden supervallaksi – Grafiikat näyttävät, mistä Tiangong rakentuu Helsingin Sanomat. 27.12.2022. Viitattu 1.12.2023.
- ↑ Venäjä ilmoitti uuden avaruusaseman rakentamisesta Nasan kanssa is.fi. Viitattu 18.4.2019.
- ↑ a b c d e f ISS tilastot 10.4.2008lähde tarkemmin?
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Avaruusasema Wikimedia Commonsissa
Avaruusasemat ja asumukset
| Nykyiset | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Entiset | |||||
| Suunnitteilla |
|
