Alkukoti Afrikassa
Alkukoti Afrikassa on nykyisin laajimmin hyväksytty teoria nykyihmisen alkukodista. Sen mukaan kaikki nykyihmisväestöt ovat Afrikassa kehittyneen heidelberginihmisen jälkeläisiä, jotka levittäytyivät Afrikasta viimeisen kerran Lähi-idän kautta 60 000 vuotta sitten muualle maapallolle ja syrjäyttivät Euroopan ja Aasian alkuperäiset väestöt osin risteytyen niiden kanssa. Yhden syntykodin hypoteesia tukevat fossiilit, arkeologiset löydöt sekä biokemialliset ja geneettiset todisteet.[1] Käsitystä Afrikasta ihmisen alkukotina vahvistaa sekin, että Afrikassa ihmisen geneettinen vaihtelu on paljon suurempaa kuin muualla maailmassa, mikä kertoo siitä, että Afrikan väestö on vanhempaa kuin muun maailman. Afrikan sisällä geneettisesti vanhinta ja monipuolisinta väestöä ovat tutkimusten mukaan eteläisen Afrikan Kalaharin sanit. He tosin asuivat kymmeniä tuhansia vuosia sitten paljon nykyistä laajemmalla alueella Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, joten vielä ei voida sanoa, missä päin Afrikkaa ihminen syntyi.[2]
Alkukoti Afrikassa -teoria on pitkälti syrjäyttänyt monialuehypoteesin, jonka mukaan nykyiset Afrikan, Euroopan ja Aasian väestöt olisivat kehittyneet näiden maanosien erillisistä pystyihmispopulaatioista kahden miljoonan vuoden aikana.[3][1]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Valste, Juha: Ihmislajin synty, s. 26−29. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2012. ISBN 978-952-222-332-6.
- ↑ Tuula Kinnarinen: Miten ihminen asutti maailman? Tiede.fi. 9.6.2011. Arkistoitu 25.11.2015. Viitattu 22.10.2015.
- ↑ Stone, Linda & Lurquin, Paul F.: Genes, Culture, and Human Evolution: A Synthesis, s. 33−35. Blackwell Publishing, 2007. ISBN 978-1-4051-3166-7.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alkukoti Afrikassa Wikimedia Commonsissa
