Ero sivun ”Auguste Comte” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: hy:Օգյուստ Կոնտ |
p →Elämä: iw |
||
Rivi 4:
==Elämä==
Auguste Comte syntyi [[Montpellier]]in kaupungissa [[Ranska]]ssa. Käytyään koulunsa siellä, Comten annettiin opiskella [[École Polytechnique]] -oppilaitoksessa [[Pariisi]]ssa. Se oli opinahjo, joka harrasti ranskalaisia tasavaltaisia ihanteita ja edistysuskoa. Se suljettiin vuodeksi [[1816]], Écolen uudelleen organisoinnin vuoksi; opiskelijat saivat anoa uudelleen sisäänpääsyä myöhemmin. Comte vietti välivuoden opiskellen Montpellierin lääketieteellisessä, eikä palannut Écolen jälleen avatessa ovensa.
Erimielisyydet Augusten ja hänen katolis-monarkistisen perheensä välillä saivat miehen kuitenkin palaamaan Pariisiin, jossa hän ansaitsi elantonsa satunnaisilla töillä. Hän sai paikan [[Henri de Saint-Simon]]in sihteerinä, joka myös opetti Comtea. Saint-Simon esitteli oppilaansa Pariisin seurapiireille. Vuonna [[1824]] Comte jätti oppi-isänsä, asiapohjaisten erimielisyyksien vuoksi.
Rivi 12:
Hänet vihittiin Caroline Massinin kanssa, mutta liitto päättyi eroon [[1842]]. Comte saavutti ylimielisen, väkivaltaisen ja tulistumiseen taipuvaisen miehen maineen. Vuonna [[1826]] hänet tuotiin mielisairaalaan, mutta hän poistui sieltä parantumatta; vaivoineen Massin-vaimonsa ruotuun palauttamana, jotta voisi yhä työskennellä suunnitelmansa parissa. Siitä heidän avioeroonsa ulottuvan ajan sisällä hän julkisti ''Cours'' julkaisuihinsa kuuluvan kuusiosaisen kirjasarjan.
Vuodesta [[1844]], Comte rakasti Clotilde de Vauxia, joskin suhde pysyi [[Platoninen rakkaus|platonisena]].
Elämänsä loppupuolella Comte rupesi suunnittelemaan "humaniteetin uskontoa", jota on kutsuttu "katolilaisuudeksi ilman jumalaa". Hän käytti tähän "aivohygieniaa", hän pidättäytyi lukemisesta ja pyrki eliminoimaan ympäristön vaikutuksen voidakseen syventyä täydellisesti omiin ajatuksiinsa. Humanistisessa uskonnossa palvotaan ihmiskunnan neroja, Jumalan tilalla on ihmiskunta. Comte päätyi pitämään itseään uskontonsa ylipappina. "Ihmisyyden uskonnon" seurakuntia syntyi useihin maihin.
| |||