Ero sivun ”M100 (juna)” versioiden välillä
Ak: Uusi sivu: {{Junayksikkö |tunnus = M100 |kuva = Metro Helsinki Kulosaari Train.JPG |kuvateksti = |tyyppi = sähkömoottorijuna |liikennöitsijä = HKL-Metroliikenne |valmistaja = [[Valmet]… |
(ei mitään eroa)
|
Versio 14. toukokuuta 2009 kello 15.23
M100 on sähkömoottorijuna, joka on käytössä Helsingin metrossa. Junasarjaa valmistettiin yhteensä 42 yksikköä eli vaunuparia vuosina 1977-1984. Alumiinirakenteisten vaunujen valmistaja oli Valmetin lentokonetehdas Tampereella, sähköiset komponentit puolestaan toimitti Strömberg. M100 oli maailman ensimmäinen sähkömoottojuna ja samalla metrokäyttöön tarkoitettu juna, jossa on taajuusmuuttajalla ohjatut oikosulkumoottorit. Junan kaikki akselit ovat vetäviä ja jokaiselle akselille on oma moottorinsa. Taajuusmuuttajat antavat junalle sille ominaisen "vonkuvan" äänen kiihdytettäessä sekä sähköjarrulla jarrutettaessa. Keveyden ja nopean kiihtyvyyden saavuttamiseksi vaunujen korirakenne on kokonaan alumiinia. Ainoastaan telit ovat terästä.
M100 | |
---|---|
Perustiedot |
|
Tyyppi | sähkömoottorijuna |
Liikennöitsijä | HKL-Metroliikenne |
Valmistaja | Valmet, Strömberg |
Lukumäärä | 42 |
Valmistusvuodet | 1977–1984 |
Numerointi | 100-184 |
Istumapaikkoja | 130 |
Lempinimi | Metro |
Tekniset tiedot |
|
Huippunopeus | 100 km/h |
Paino | 63,2 t |
Pituus | 44 200 mm |
Leveys | 3 200 mm |
Korkeus | 3 600 mm |
Pyörästö | Bo'Bo'+Bo'Bo' |
Pyörästön pituus | 2 200 + 15 000 mm |
Suurin akselipaino | 7,9 t |
Pyörän halkaisija | 840 mm |
Moottori | 8 x Strömberg HXUR/E 50562 |
Moottorin teho | 1 000 kW |
Verrattuna Valmetin hieman aiemmin VR:lle suunnittelemiin Sm1- ja Sm2-sähkömoottorijuniin olennaiset tekniset erot ovat M100-junien tasavirtainen virransyöttö sivuvirroituksella, vaihtovirtamoottorit ja nopea kiihtyvyys. Koska M100-junilla ei liikennöidä valtion rataverkolla vaan Helsingin kaupungin liikennelaitoksen omalla radalla, junia kutsutaan metrojuniksi eli arkikielessä metroiksi.
Sarjan kolme ensimmäistä yksikköä (100-106) ovat sarjan prototyyppejä ja ne valmistuivat jo vuonna 1977. Niissä on pieniä teknisiä eroavaisuuksia myöhemmin valmistuneisiin verrattuna, esimerkiksi niiden ovikoneisto on paineilmatoiminen, kun se uudemmissa yksiköissä on sähkötoiminen.
Kunkin junayksikön vaunuilla on oma numeronsa. Siten vaunuparin numero on aina kaksiosainen, esimerkiksi 101-102.
Junayksiköitä voidaan kytkeä toisiinsa enintään 6 kpl, mutta Helsingin metron asemalaiturien pituus riittää enintään 3 vaunuparin mittaisille junille. 4-6 yksikköä käsittäviä yhdistelmiä ei siksi tavata matkustajaliikenteessä, mutta niitä esiintyy siirtoajossa ja vaihtotyössä.
Junasarjaa on peruskorjattu 2000-luvulla Talgo Oy:llä Vuolijoen Otanmäellä. Tässä yhteydessä ovikoneistoa, matkustajainformaatiojärjestelmää, kuulutuslaitteita ja ohjaamon varustelua on uudistettu.
Lähteet
- Suomen raitiotieseura: HKL: Metrovaunut 101-184. http://www.raitio.org/metro/kalusto/m100/m100.htm