Ero sivun ”M100 (juna)” versioiden välillä

Helsingin metrossa käytettävä sähkömoottorijuna
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: {{Junayksikkö |tunnus = M100 |kuva = Metro Helsinki Kulosaari Train.JPG |kuvateksti = |tyyppi = sähkömoottorijuna |liikennöitsijä = HKL-Metroliikenne |valmistaja = [[Valmet]…
(ei mitään eroa)

Versio 14. toukokuuta 2009 kello 15.23

M100 on sähkömoottorijuna, joka on käytössä Helsingin metrossa. Junasarjaa valmistettiin yhteensä 42 yksikköä eli vaunuparia vuosina 1977-1984. Alumiinirakenteisten vaunujen valmistaja oli Valmetin lentokonetehdas Tampereella, sähköiset komponentit puolestaan toimitti Strömberg. M100 oli maailman ensimmäinen sähkömoottojuna ja samalla metrokäyttöön tarkoitettu juna, jossa on taajuusmuuttajalla ohjatut oikosulkumoottorit. Junan kaikki akselit ovat vetäviä ja jokaiselle akselille on oma moottorinsa. Taajuusmuuttajat antavat junalle sille ominaisen "vonkuvan" äänen kiihdytettäessä sekä sähköjarrulla jarrutettaessa. Keveyden ja nopean kiihtyvyyden saavuttamiseksi vaunujen korirakenne on kokonaan alumiinia. Ainoastaan telit ovat terästä.

M100
Perustiedot
Tyyppi sähkömoottorijuna
Liikennöitsijä HKL-Metroliikenne
Valmistaja Valmet, Strömberg
Lukumäärä 42
Valmistusvuodet 19771984
Numerointi 100-184
Istumapaikkoja 130
Lempinimi Metro
Tekniset tiedot
Huippunopeus 100 km/h
Paino 63,2 t
Pituus 44 200 mm
Leveys 3 200 mm
Korkeus 3 600 mm
Pyörästö Bo'Bo'+Bo'Bo'
Pyörästön pituus 2 200 + 15 000 mm
Suurin akselipaino 7,9 t
Pyörän halkaisija 840 mm
Moottori 8 x Strömberg HXUR/E 50562
Moottorin teho 1 000 kW

Verrattuna Valmetin hieman aiemmin VR:lle suunnittelemiin Sm1- ja Sm2-sähkömoottorijuniin olennaiset tekniset erot ovat M100-junien tasavirtainen virransyöttö sivuvirroituksella, vaihtovirtamoottorit ja nopea kiihtyvyys. Koska M100-junilla ei liikennöidä valtion rataverkolla vaan Helsingin kaupungin liikennelaitoksen omalla radalla, junia kutsutaan metrojuniksi eli arkikielessä metroiksi.

Sarjan kolme ensimmäistä yksikköä (100-106) ovat sarjan prototyyppejä ja ne valmistuivat jo vuonna 1977. Niissä on pieniä teknisiä eroavaisuuksia myöhemmin valmistuneisiin verrattuna, esimerkiksi niiden ovikoneisto on paineilmatoiminen, kun se uudemmissa yksiköissä on sähkötoiminen.

Kunkin junayksikön vaunuilla on oma numeronsa. Siten vaunuparin numero on aina kaksiosainen, esimerkiksi 101-102.

Junayksiköitä voidaan kytkeä toisiinsa enintään 6 kpl, mutta Helsingin metron asemalaiturien pituus riittää enintään 3 vaunuparin mittaisille junille. 4-6 yksikköä käsittäviä yhdistelmiä ei siksi tavata matkustajaliikenteessä, mutta niitä esiintyy siirtoajossa ja vaihtotyössä.

Junasarjaa on peruskorjattu 2000-luvulla Talgo Oy:llä Vuolijoen Otanmäellä. Tässä yhteydessä ovikoneistoa, matkustajainformaatiojärjestelmää, kuulutuslaitteita ja ohjaamon varustelua on uudistettu.

Lähteet