Ero sivun ”Kansan kolme periaatetta (hymni)” versioiden välillä
enkkuwikistä |
(ei mitään eroa)
|
Versio 21. toukokuuta 2004 kello 20.45
Tämä artikkeli käsittelee kansallislaulua, Kansan kolme periaatetta viittaa tavallisesti poliittiseen oppiin.
"San Min Chu-i" (perint.: 三民主義, yksink.: 三民主义, pinyin: Sān Mín Zhǔyì), suomennettuna "Kansan kolme periaatetta", on Kiinan tasavallan (Taiwan) kansallislaulu. Se käyttää samoin nimettyä oppia osoittaakseen miten uuden valtion ja sen kansan visiot ja toivot saavutetaan ja säilytetään.
Historia
Laulun sanoja oli tekemässä useita Guomindang-puolueen jäseniä:
- Hu Han-min (胡漢民 Hú Hànmín),
- Tai Chi-t'ao (戴季陶 Dài Jìtáo),
- Liao Chung-k'ai (廖仲愷 Liáo Zhōngkai) ja
- Shao Yüan-ch'ung (邵元沖 Shào Yuánchōng).
Laulun sanat esitettiin julkisesti ensimmäistä kertaa 16. heinäkuuta 1924 Sun Yat-senin aloittaessa luentonsa näillä sanoilla Whampoan sotilasakatemian avajaistilaisuudessa Guangzhoussa.
Pohjoisen sotaretken onnistumisen jälkeen Guomindang teki tästä puoluelaulunsa. Vuonna 1928 puolue pyysi laululle sävelmää. 139 muusikkoa lähetti ehdotuksensa, valittu sävellys oli Ch'eng Mao-yünin käsialaa.
Guomindangin jäsenet esittivät San Min Chu-I:tä kansallislauluksi 24. maaliskuuta 1930, mutta monet vastustivat puolueen symbolin asettamista koko valtiota edustamaan. Niinpä perustettiin kansallislaulukomitea (國歌編製研究委員會), joka päätyi tukemaan Guomindangin ehdotusta. 3. kesäkuuta 1937 Keskuskomitea (中央常務委員會) hyväksyi sävelmän, josta tehtiin virallinen kansallislaulu 1943.
Vuoden 1936 kesäolympialaisissa San Min Chu-I valittiin kauneimmaksi kansallislauluksi.
Perinteiset merkit三民主義，吾黨所宗， |
Yksinkertaistetut merkit三民主义，吾党所宗， |
PinyinSānmín Zhǔyì, wú dǎng suǒ zōng, |
Sanat ovat klassista kiinaa. Esimerkiksi
- ěr (爾) on kirjakielen vastine sanalle "te" (你們),
- fěi (匪) on "ei" (不 bù) ja
- zī (咨) on nykyisin käytöstä poisjäänyt interjektio.
Täten "San Min Chu-i" poikkeaa huomattavasti Kiinan kansantasavallan Vapaaehtoisten marssista, joka on kirjoitettu vuosia myöhemmin kokonaan puhekielellä.
"San Min Chu-i" on myös runollista kieltä, jonka tyyppi seuraa nelimerkkisiä runoja (四言詩), joita kutsutaan myös nelimerkkiseksi riimitetyksi proosaksi (四言韻文). Tällainen kirjallinen tyyli otettiin käyttöön Han-dynastian aikana. Kunkin rivin viimeisen merkin loppusointu on -ong (jotkut ovat pinyinillä -eng).
Runouden ytimekkyyden ja tiiviin luonteen sekä klassiselle kiinalle tyypillisen abstraktiuden vuoksi osalle sanoista on monia tulkintoja ja laulun kääntäminen muille kielille on erittäin vaikeaa. Englanninkielisessä Wikipediassa on kaksi mahdollista käännöstä englanniksi, toinen niistä "puolivirallinen". Laulussa kehotetaan seuraamaan tunnollisesti kansan kolmea periaatetta, joiden mukaisesti tasavalta (Min Guo) perustetaan.
Laulua soitetaan usein Taiwanilla. Vuosikaudet sitä soitettiin ennen jokaista elokuvaesitystä. Fujianin provinssissa laittomasti Taiwanille muuttavien tunnistamiseen, sillä maahanmuuttajat eivät osanneet laulaa tätä laulua. Nykyisin tämä ei toimi, sillä maahanmuuttajien kerrotaan opettelevan laulu ennen siirtymisyritystä.
Taiwanin itsenäistymisen kannattajat ovat vastustaneet San Min Chu-I:tä kansallislauluna, sillä se on vahvasti assosioitunut Guomindangiin ja tehtiin alunperin manner-Kiinassa. Demokraattinen edistyspuolue on kuitenkin hyväksynyt sen käytön kansallislauluna, se tosin käyttää laulua selkeästi taiwanilaisissa yhteyksissä, esimerkiksi Taiwanin alkuperäisväestön laulamana tai taiwanin kielellä tai hakka-kielellä laulettuna.
Laulun on kielletty manner-Kiinassa ja sen julkista esittämistä ei suositella myöskään Hongkongissa, vaikkei se varsinaisesti olekaan kielletty. Chen Shui-bianin valtaanastujaisissa vuonna 2000 kansallislaulun esitti suosittu laulajatar A-Mei, minkä vuoksi A-Mein kiertue manner-Kiinassa kiellettiin muutamien kuukausien ajaksi.
Kansainvälisissä tapahtumissa San Min Chu-I:n sijasta esitetään Lipun laulu (國旗歌; gúoqí gē) Kiinan kansantasavallan painostuksesta Taiwanin poliittisen tilanteen suhteen.
