Wikipedia

Ero sivun ”Utsjoki” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
AtraieBOT (keskustelu | muokkaukset)
botit
11 857 muokkausta
p kapulakielisyyksiä ja itsestäänselvyyksiä poistettu (pyyntö); ehkä myös oheismuokkauksia (AWB)
Rivi 7:
| kuvateksti =
| sijainti = Utsjoki sijainti Suomi.svg
| latd = 69 | latm = 54 | lats =
| longd = 027 | longm = 01 | longs =
| koordinaatit_näyttö = rivi,otsikko
Rivi 37:
'''Utsjoki''' ({{k-se|Ohcejohka}}) on [[Suomi|Suomen]] [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista|kunta]], joka sijaitsee [[Lapin maakunta|Lapin maakunnassa]]. Kunnassa asuu {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä<ref name="vakilukuviite" />, ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km², josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² on vesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> Utsjoen [[väestötiheys]] on vain {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 2}} }} asukasta/km², ja se on Suomen kolmanneksi harvimpaan asuttu kunta [[Savukoski|Savukosken]] ja [[Enontekiö]]n jälkeen.
 
Utsjoen ainoa suomalainen naapurikunta on [[Inari]]. Pohjoisessa Utsjoki rajoittuu [[Norja]]an, missä rajakuntina ovat [[Kaarasjoki]], [[Teno (kunta)|Teno]] (kutsutaan paikallisesti [[Norjan kieli |norjankielisellä]] nimellä ''Tana'') ja [[Uuniemi]].
 
Utsjoki on sekä Suomen että [[Euroopan unioni]]n pohjoisin kunta.<ref>[https://www.talouselama.fi/uutiset/saapi-tanne-tulla/d79269e4-8b24-328a-bbad-6ec3735e70a5 ”Saapi tänne tulla”]</ref> [[Euroopan unionin pohjoisin piste]] on merkitty [[rajamerkki|rajamerkillä]] Nuorgamiin.<ref>[https://www.mtv.fi/teemasivut/naapurit/artikkelit/artikkeli/tiedatko-missa-on-suomen-pimein-kunta/4610118#gs.fRbhJdk Tiedätkö, missä on Suomen pimein kunta?]</ref> Utsjokilaakso on valittu erääksi Suomen [[Suomen kansallismaisemat|kansallismaisemista]], ja se on yksi [[Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Suomessa|valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista]] Suomessa.<ref>[http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2169 Utsjokilaakson saamelaisasutus]</ref>
 
==Historiaa==
Utsjoen suun tienoilta on löydetty joitakin [[kivikausi|kivikautisia]] esineitä, mutta pysyvä asutus kunnan alueella syntyi vasta [[1500-luku |1500-luvulla]]. Laajoilla tunturialueilla, [[Teno (joki) |Tenojoen]] ja Utsjoen varsilla sekä järvien rannoilla asui vuonna 1695 vain 23 Utsjoen ja 4 Tenon [[Saamelaiset |saamelaisperhettä]]. Väestön kasvu oli hidasta vielä pitkään tämän jälkeenkin: vuonna 1750 Utsjoen ja Inarin yhteinen väkiluku oli 541 ja [[1800-luku |1800-luvun]] alussakin vain 857. Vuonna 1850 Utsjoen oma asukasluku oli 423 ja [[1900-luku |1900-luvun]] alussa 488.<ref name="tarmio">Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 332–335. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.</ref>
 
Poronhoito ja [[kalastus]] tarjosivat elannon pitkään vain osalle Utsjoen asukkaista. Kesäaikana tärkeäksi elinkeinoksi muodostui Jäämeren kalastus. Yhteydet [[Ruija]]an muodostuivat myös kauppayhteyksiksi, ja avioliittojen myötä Ruijan ja Utsjoen saamelaisten veri on sekoittunut satojen vuosien ajan. Myös muuttoliike Utsjoelta Ruijaan vilkastui 1800-luvun alkupuoliskolla. Utsjoen saamelaisten ja sinne etelästä muuttaneiden suomalaisten määrälliset suhteet alkoivat muuttua vasta 1900-luvulla. Kun Utsjoella oli vuonna 1800 vain kolme suomalaista, heitä oli sata vuotta myöhemmin 13 ja vuonna 1950 jo lähes 300. Utsjoen kunnan kokonaisväkiluku vuonna 1950 oli 980 ja vuonna 1960 jo 1&nbsp;209. Suomalaisasutuksen lisääntymisestä huolimatta saamelaisuus on säilynyt elinvoimaisena; vuonna 1962 Utsjoella asui 965 saamelaista.<ref name="tarmio"/>
 
Rinnan väestörakenteen muutoksen kanssa Utsjoella tapahtui elinkeinorakenteen muutos. Poronhoidon ja kalastuksen rinnalle tulivat toisen maailmansodan jälkeen [[Maatalous |maa]]- ja [[Karjanhoito |karjatalous]]. Tieyhteyksien parantuessa ja matkailun vilkastuessa palvelujen osuus kasvoi voimakkaasti.<ref name="tarmio"/>
 
Hallinnollisesti Utsjoki kuului 1500-luvulta alkaen [[Tornion Lapin hallintopitäjä|Tornion Lappiin]], ja kirkollisesti se liitettiin vuonna 1602 kuningas [[Kaarle IX]]|Kaarle IX:n]] määräyksestä [[Tornio]]n kappalaisen alaisuuteen. Utsjoesta tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1747, ja samalla siihen liitettiin aiemmin [[Kemin Lapin seurakunta]]an kuulunut Inari, joka puolestaan itsenäistyi vuonna 1881.<ref name="tarmio"/>
 
Utsjoki liitettiin lopullisesti Suomeen vuonna 1751 solmitun [[Strömstadin rauha]]n nojalla, ja Suomen nykyinen pohjoisraja Norjaa vastaan vahvistettiin vuosina 1764–1766 suoritetussa [[rajankäynti|rajankäynnissä]]. Vuonna 1826 jaettiin viimeiset yhteisalueet [[Varanginvuono]]n, Inarin ja Utsjoen välillä [[Ruotsi]]n ja [[Venäjä]]n kesken. Valtakunnanrajan sulkeutuminen vuonna 1852 lopetti vuosisatoja kestäneen [[poro]]jen laiduntamisen rajan molemmin puolin.<ref name="tarmio"/>
Rivi 54:
Kunnallinen ja seurakunnallinen hallinto Utsjoella erotettiin kirkonkokouksen päätöksellä vuoden 1877 alussa. Päätös Utsjoen ensimmäisen [[kansakoulu]]n perustamisesta tehtiin vuonna 1878, mutta toimintansa koulu aloitti vasta 1885.<ref name="tarmio"/>
 
[[Lapin sota|Lapin sodan]] aikana viimeiset [[Saksa|saksalaisetsaksa]]laiset sotilaat poistuivat pohjoisimmasta Suomesta Karigasniemeltä 18. marraskuuta 1944.<ref>Ensio Siilasvuo (toim.): ''Jatkosota-kronikka'', s. 190. Jyväskylä: Gummerus, 1991. ISBN 951-20-3661-4.</ref>
 
== Kylät ja muut asutuskeskittymät==
Kunnan asutus on keskittynyt pääasiassa Suomen ja Norjan välisen rajajoen [[Teno (joki)|Tenon]] varrelle. Utsjoen kunnassa on seuraavat kylät (saamenkieliset nimet suluissa)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.utsjoki.fi/kuntainfo/tietoa-utsjoesta/ | Nimeke = Tietoa Utsjoesta | Julkaisu = Utsjoen kunta | Viitattu = 3.5.2020 }}</ref>:
* [[Karigasniemi]] (''Gáregasnjárga'') / [[Outakoski]] (''Vuovdaguoika'')
* [[Nuorgam]] (''Njuorggán'')
Rivi 69:
Nykyisin Utsjoki on [[valtatie 4|valtatien 4:n]] pohjoinen päätepiste. Eurooppatie [[E75]] jatkuu vuonna 1993 valmistunutta [[Saamen silta]]a pitkin edelleen Norjaan ja yhtyy siellä Norjaa halkovaan [[E6]]-tiehen.
 
== Talous ==
Utsjoen tärkeimmät elinkeinot ovat rajakauppa ([[vähittäiskauppa]]), [[Poronhoito |poro]]- ja luontaistalous ja [[matkailu]] (Tenojoen lohenkalastus).
 
Norjalaiset ovat merkittävä asiakaskunta alueen yrityksille. Suomalaisen lihan ja lihatuotteiden kauppa Norjaan käy vilkkaasti; lisäksi norjalaiset asioivat paljon vuonna 2001 Nuorgamiin ja vuonna 2014 Karigasniemelle avatuissa [[Alko]]n myymälöissä.
Rivi 82:
== Matkailu ==
Utsjoen alueen matkailu on historiallisesti pohjautunut Tenojoen lohenkalastukseen perustuvaan vetovoimaan. Matkailukausi on ollut lyhyt rajoittuen lohestuskauteen kesäkuusta elokuuhun.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Linnea Rasmus|Nimeke=UTSJOEN KUNNAN MATKAILUIMAGON
KEHITTÄMINEN YRITTÄJIEN NÄKÖKULMASTA|Vuosi=2011|Sivu=|Julkaisija=Rovaniemen Ammattikorkeakoulu}}</ref> Vuonna 2017 Suomen ja Norjan välillä solmittiin tiukentunut sopimus kalastuksesta Tenojoella<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2017/20170042/20170042_2|nimeke=SUOMEN JA NORJAN VÄLINEN SOPIMUS KALASTUKSESTA TENOJOEN VESISTÖSSÄ|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>, mikä johti kalastusturismin määrän romahtamiseen: kalastussäännön muutoksen oli tarkoitus pienentää Tenojoen kalastusmatkailupainetta kolmanneksella, mutta matkailu vähentyi noin 50 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.luke.fi/uutinen/tenon-kalastusmatkailu-merkittava-tulonlahde-utsjoella/|nimeke=Tenon kalastusmatkailu merkittävä tulonlähde Utsjoella|julkaisu=Luonnonvarakeskus|viitattu=2020-12-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kalastussäännöksen muutoksen myötä Utsjoella on pyritty kehittämään enenevissä määrin muita matkailun muotoja sekä matkailun ympärivuotisuutta, minkä myötä esimerkiksi revontulimatkailusta on tullut merkittävä tulontuoja joillekin utsjokisille matkailuyrityksille.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.utsjoki.fi/project-article/utsjoen-matkailun-maankayttosuunnitelma-hanke/|nimeke=Utsjoen matkailun maankäyttösuunnitelma -hanke |julkaisu=Utsjoki |ajankohta=2019-06-10 |viitattu=2020-12-01 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Utsjoella on aloitettu Vastuullinen matkailu Utsjoella -hanke keväällä 2020.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.utsjoki.fi/project-article/vastuullinen-matkailu-utsjoella-hanke/ |nimeke=Vastuullinen matkailu Utsjoella -hanke |julkaisu=Utsjoki |ajankohta=2020-05-15 |viitattu=2020-12-01 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Niin Kaldoaivin kuin Paistunturin erämaassa on useita merkittyjä retkeilyreittejä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.luontoon.fi/paistunturi |nimeke=Paistunturin erämaa-alue |julkaisu=Luontoon.fi |viitattu=2020-12-01 |ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
 
Kulttuurihistoriallisia päiväretkikohteita ovat esimerkiksi Utsjoen kirkkotuvat ja Välimaan saamelaistila.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://museovirastorestauroi.nba.fi/muut-kohteet/valimaan-torppa |nimeke=Välimaan torppa, Utsjoki |julkaisu=museovirastorestauroi.nba.fi |viitattu=2020-12-01}}</ref>
 
== Uskonnolliset yhteisöt ==
Utsjoella on [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]]<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 23.8.2018}}</ref> [[Utsjoen seurakunta]], jolla on toimintaa kaikissa kunnan kylissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://utsjoenseurakunta.fi/ | Nimeke = Utsjoen seurakunta| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 9.1.2019 | Kieli = }}</ref> Seurakunta on kaksikielinen eli seurakunnassa käytetään sekä suomen että [[pohjoissaame]]n kieltä. Utsjoen seurakunta on ainoa saamelaisenemmistöinen seurakunta Suomessa. Seurakunta kuuluu [[Oulun hiippakunta]]an ja muodostaa yhdessä [[Inarin seurakunta|Inarin seurakunnan]] kanssa [[Pohjois-Lapin seurakuntayhtymä]]n.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://utsjoensrk.nettisivu.org/| Nimeke = Ohcejoga searvegoddi – Utsjoen seurakunta| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Utsjoen seurakunta| Viitattu = 24.6.2011| Kieli = }}</ref>
 
[[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] seurakunnista Utsjoen alueella toimii [[Lapin ortodoksinen seurakunta]].<ref>https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lapin-ortodoksinen-seurakunta</ref>
 
Vuonna 2017 aloitti [[Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta]] toimintansa Utsjoella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lhpk.fi/utsjoki/| Nimeke = Utsjoki | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta| Viitattu = 25.9.2019| Kieli = }}</ref> Sen jumalanpalveluksiin osallistunut joukko järjestäytyi joulukuussa 2018 Lähetyshiippakunnan jäsenseurakunnaksi nimellä [[Joosefin luterilainen seurakunta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lhpk.fi/utsjoelle-joosefin-luterilainen-seurakunta/| Nimeke = Utsjoelle Joosefin luterilainen seurakunta | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta| Viitattu = 25.9.2019| Kieli = }}</ref>
 
== Palvelut ==
=== Koulutus ===
[[Varhaiskasvatus]]ta tarjotaan Utsjoella kolmessa [[päiväkoti | päiväkodissa]]: Utsjokisuun päiväkodissa kirkonkylällä sekä Karigasniemen ja Nuorgamin päiväkodeissa. Kunnassa on niin ikään kolme saamen kielen [[kielipesä]]ä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.utsjoki.fi/kuntalaiselle/opetus/varhaiskasvatus/ | Nimeke = Varhaiskasvatus | Julkaisu = Utsjoen kunta | Viitattu = 3.5.2020 }}</ref>
 
[[Nuorgamin koulu]]ssa annetaan [[perusopetus]]ta luokilla 1.–6. sekä [[esiopetus]]ta. [[Karigasniemen koulu|Karigasniemen]] ja [[Utsjokisuun koulu]]issa annetaan opetusta luokilla 1.–9. sekä esiopetusta. Kaikissa kouluissa opetusta annetaan sekä suomen että pohjoissaamen kielillä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.utsjoki.fi/kuntalaiselle/opetus/nuorgamin-koulu/ | Nimeke = Nuorgamin koulu | Julkaisu = Utsjoen kunta | Viitattu = 2.5.2020 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.utsjoki.fi/fi/palvelut/opetus--vapaa-aika-ja-kulttuuripalvelut/karigasniemen-koulu/lukuvuoden-tyoesuunnitelma.php | Nimeke = Karigasniemen koulun työsuunnitelma | Ajankohta = 2018 | Julkaisu = Utsjoen kunta | Viitattu = 23.9.2019 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.utsjoki.fi/fi/palvelut/opetus--vapaa-aika-ja-kulttuuripalvelut/utsjokisuun-koulu/lukuvuoden-tyoesuunnitelma.php | Nimeke = Utsjokisuun koulun työsuunnitelma | Ajankohta = 2018 | Julkaisu = Utsjoen kunta | | Viitattu = 23.9.2019 }}</ref>. Vuonna 2019 kunta päätti uusia kaikki kolme koulurakennusta sisäilmaongelmien takia<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10596922 | Nimeke = Utsjoen kunta rakennuttaa kolme uutta koulua – karigasniemeläiset joutuivat pettymään aikatauluun | Tekijä = | Ajankohta = 15.1.2019 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 23.9.2019 }}</ref>.
 
Utsjoella toimii EU:n pohjoisin [[lukio]], [[Utsjoen saamelaislukio]]. Lukiossa voi opiskella saamea yhtenä oppiaineena, minkä lisäksi joillakin kursseilla opetuskieli on saame. Koulussa on oppilaille [[asuntola]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.utsjoki.fi/kuntalaiselle/opetus/lukio/ | Nimeke = Utsjoen saamelaislukio | Julkaisu = Utsjoen kunta | Viitattu = 2.5.2020 }}</ref>
 
Utsjoella on [[kansalaisopisto]]. Toiminta on pienimuotoista: lukuvuonna 2019–2020 tarjolla on kahdeksan kurssia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.utsjoki.fi/kuntalaiselle/opetus/kansalaisopisto/ | Nimeke = Kansalaisopisto | Julkaisu = Utsjoen kunta | Viitattu = 2.5.2020 }}</ref> [[Saamelaisalueen koulutuskeskus]] järjestää Utsjoella lyhytkursseja<ref>http://www.sogsakk.fi/fi/Hakijalle/Lyhytkoulutukset Viitattu 3.5.2020.</ref>. Utsjoen kunta on myös ollut mukana Saamelainen musiikkiakatemia (''Sámi musihkkaakademiija'') -koulutushankkeessa vuosina 2018–2020<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Saamelainen musiikkiakatemia -hanke | Osoite = https://samimusihkkaakademiija.org/esittely/sami-musihkkaakademiija-hanke/ | Julkaisu = Saamelainen musiikkiakatemia | Viitattu = 6.12.2020}}</ref>.
 
=== Vapaa-aika ===
Utsjoella voi lainata kirjoja ja muuta aineistoa [[Pedar Jalvi -kirjasto]]sta tai [[kirjastoauto]]sta. Kirjastopalvelut ovat osa [[Lapin kirjasto]]a.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.utsjoki.fi/fi/palvelut/opetus--vapaa-aika-ja-kulttuuripalvelut/kirjasto-kulttuuri-ja-elokuva/kirjaston-kaeyttoesaeaennoet.php | Nimeke = Lapin kirjaston käyttösäännöt | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Utsjoen kunta | Viitattu = 23.9.2019 }}</ref> Aiemmin utsjokisia palvellut kirjastoauto oli yhteinen Norjan Kaarasjoen ja [[Porsanki |Porsangin]] kuntien kanssa, mutta näiden luovuttua rahoituksesta Utsjoen kunta alkoi tehdä yhteistyötä Tanan ja Uuniemen kirjastoauton kanssa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10953401 | Nimeke = Suomen pohjoisin kirjastoauto loppuu Norjan kuntien rahapulaan – liikkuva kirjasto on palvellut kahta maata vuosikymmeniä | Ajankohta = 3.9.2019 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 23.9.2019 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.utsjoki.fi/kuntalaiselle/kirjasto-kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastoauto/ | Nimeke = Kirjastoauto | Julkaisu = Utsjoen kunta | Viitattu = 3.5.2020 }}</ref>.
 
Utsjoella toimii myös EU:n pohjoisin elokuvateatteri, 30-paikkainen [[Elokuvateatteri Davvenásti|Davvenásti]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://exploreutsjoki.fi/naejakoe-artikkeli/eun-pohjoisin-elokuvateatteri-2/ | Nimeke = EU:n pohjoisin elokuvateatteri | Julkaisu = explore utsjoki | Viitattu = 23.9.2019 }}</ref> Elokuvateatterissa on huomioitu Saamen kulttuuri ja elokuvien trailereiden sijasta näytetään saamelaisia lyhytelokuvia.
 
Utsjoella on uimahalli, kolme liikuntasalia, kolme jääkiekkokaukaloa sekä valaistuja kuntoreittejä. Nisulammella on myös 18-väyläinen [[frisbeegolf]]rata.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.utsjoki.fi/fi/palvelut/opetus--vapaa-aika-ja-kulttuuripalvelut/liikuntatoimi/liikuntatarjonta.php | Nimeke = Liikuntaatarjonta | Julkaisu = Utsjoen kunta | Viitattu = 23.9.2019 }}</ref> Nisulammen uimapaikan saunan yhteydessä pääsee talvisin uimaan [[Avanto |avannossa]].
 
=== Terveys ===
Utsjoen kirkonkylällä, Karigasniemellä ja Nuorgamissa on omat terveystalonsa, jotka tarjoavat muun muassa neuvolapalveluita, hammashoitoa, kotiterveydenhoitoa ja kouluterveydenhoitoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.utsjoki.fi/fi/palvelut/sosiaali--ja-terveystoimi/terveydenhoito-ja-kotisairaanhoito.php | Nimeke = Terveydenhoito ja kotisairaanhoito | Julkaisu = utsjoen kunta | Viitattu = 23.9.2019 }}</ref>
 
== Maantiede ==
=== Luonto ===
Utsjoen kasvillisuus on arktisen [[tundra]]n ja pohjoisten [[Boreaalinen vyöhyke|havumetsien]] vaihettumisaluetta, [[hemiarktinen|hemiarktista]] kasvillisuusvyöhykettä. Tuntureilla kasvillisuus on [[Tunturipaljakka|paljakkaa]]. Tällä alueella on laajoja [[Tunturikoivu|tunturikoivikoita]]. Utsjoella talvi on pitkä, pimeä ja kylmä. Lyhyen kesän aikana Utsjoella on noin kaksi kuukautta kestävä [[Keskiyön aurinko|yötön yö]]. Kesät ovat muuhun Suomeen nähden viileitä: [[Helle |helteitä]] ei ole joka vuosi. Utsjoella sijaitsevassa [[Kevon luonnonpuisto|Kevon luonnonpuistossa]]ssa sijaitsee [[Ilmatieteen laitos |Ilmatieteen laitoksen]] sääasema. Luonnonpuistossa on kuuluisa Kevon syvä kanjoni. Kanjonin vartta pitkin kulkee runsaan 50 kilometrin mittainen retkeilypolku. Luonnonpuistossa liikkuminen on sallittu vain merkittyjä reittejä pitkin.<ref>http://www.luontoon.fi/kevo</ref> Myös Nuorgam–[[Sevettijärvi]]-retkeilyreitti on suosittu, mutta verrattain vaativa taival. Kunnassa sijaitsee Suomen laajin [[erämaa-alue]] [[Kaldoaivin erämaa|Kaldoaivi]]. Utsjoen alueen [[Luonnonmarjat|luonnonmarjoja]] ovat muiden muassa [[puolukka]], [[Lakka (kasvi) |hilla]] eli suomuurain, [[variksenmarja]] ja [[mustikka]].
 
=== Ilmasto ===
Utsjoki on Suomen pohjoisin kunta. [[Lapin tutkimuslaitos Kevo]] on Suomen kuivin ja pilvisin paikka: auringonpaistetunteja on keskimäärin 1&nbsp;279 tuntia ja sadetta 433 millimetriä vuodessa. Nyt jo lopetetulla Utsjoen Outakosken sadeasemalla vuosisademäärän keskiarvo jäi vieläkin alemmas, 369,8 millimetriin vuodessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://suja.kapsi.fi/fmi-tilastot.php?taulukkomoodi=true |nimeke=Säähavaintoarkisto – Taulukkotilastot - FMI Avoin data |julkaisu=suja.kapsi.fi |viitattu=2019-02-10}}</ref>
{{Ilmastotaulukko
| Taulukko =
Rivi 263:
 
== Väestö ==
Vuonna 2018 Utsjoella asui 1 &nbsp;232 henkeä. Suomenkielisiä oli 655 (53,2 &nbsp;%), saamenkielisiä 530 (43,0 &nbsp;%), [[Ruotsin kieli |ruotsinkielisiä]] ei ollut lainkaan ja vieraskielisiä oli yhteensä 45 (3,7 &nbsp;%).<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://pxnet2.stat.fi/PXWebPXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rm.px/ |nimeke=Väestö 31.12. muuttujina Alue, Kieli, Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot |tekijä= |julkaisu=Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat |ajankohta= |julkaisija=Tilastokeskus |viitattu=2019-07-13}}</ref> Vastaavasti vuonna 2011 Utsjoella asukkaita oli 1&nbsp;294 henkeä, joista suomea puhui [[Äidinkieli |äidinkielenään]] 648 henkilöä ja saamea 614 henkilöä. Tällöin ruotsinkielisiä oli neljä ja muiden kuin aiemmin mainittujen kielten puhujia oli 28.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_018.px |Nimeke=Väestö iän (1-v.), sukupuolen, siviilisäädyn ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2016 |Tekijä= |Julkaisu= |Julkaisupaikka= |Ajankohta=29.3.2017 |Julkaisija=Tilastokeskus|Tiedostomuoto=|Selite= |Viitattu=28.12.2017|Kieli= }}</ref>
 
=== Väestönkehitys ===
Rivi 269:
 
{{Pylväsdiagrammi
|title = Utsjoen väestönkehitys 1980–2020
|titlebar= #DDD
|width = 600px
|barwidth= 500px
|left1 = Vuosi
|right1 = Asukkaita
|bars =
{{bar pixel|1980|#0099FF|453||1 479}}
{{bar pixel|1985|#0099FF|474||1 548}}
Rivi 285:
{{bar pixel|2015|#0099FF|383||1 250}}
{{bar pixel|2020|#0099FF|371||1 211}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =28.12.2017 | Kieli = }}</ref>
}}
 
=== Taajamat ===
Vuoden 2017 lopussa Utsjoella oli 1 &nbsp;242 asukasta, joista 317 asui [[TaajamaTaajamat Suomessa|taajamissataajamassa]], 898 haja-asutusalueilla ja 27:n asukkaan asuinpaikan koordinaatitasuinpaikat eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Utsjoen taajama-aste on 26,1 &nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref> Utsjoella on Suomen matalin taajama-aste niistä kunnista, joissa on taajamaväestöä. UtsjoenKunnassa taajamaväestö kuuluuon vain yhteenyksi taajamaan eli kunnan [[keskustaajama]]antaajama, Utsjoen kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 317 asukastakirkonkylä.<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =8.12.2018 | Kieli = }}</ref>
 
=== Tunnettuja utsjokisia ===
Rivi 307:
== Kuvia ==
<gallery>
Tenojoki Utsjoki 2009-09-28.JPG|[[Teno (joki) |Tenojoki]].
Tiedosto:Utsjoki road sign.jpg|Suunnistustaulu Utsjoen keskustassa seututie 970:n ja [[valtatie 4]]|valtatie 4:n]] risteyksessä.
Kevo canyon2.jpg|Kevojoen kanjoni.
Tiedosto:Utsjoki Norjan puolelta.jpg|[[Saamen silta]] ja Utsjoen taajaman rakennuksia nähtynä [[Norja]]n puolelta.
Samelandsbruaberria.jpg|Saamen silta yhdistää Utsjoen ja [[Teno (kunta) |Tenon kunnat]].
Tiedosto:Utsjokifinland.jpg|Utsjoen keskusta
Tiedosto:Utsjoki kirkko ja kirkkotuvat.JPG|[[Utsjoen kirkko]] ja kirkkotuvat
</gallery>
 
Rivi 329:
{{Lapin läänin kunnat}}
{{Metatieto}}
 
[[Luokka:Utsjoki|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Utsjoki”