Ero sivun ”Wittelsbach” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat-rivi (Commons-luokka P373 = House of Wittelsbach) ja luodaan Aiheesta muualla -osio
Rivi 5:
Wittelsbachit periytyvät mahdollisesti 900-luvun alussa eläneestä Baijerin rajakreivi Luitpoldista.<ref name="NFB">[http://runeberg.org/nfcl/0473.html ''Nordisk familjebok'' (1921), s. 881–882] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 19.9.2017.</ref> Tätä ei ole kuitenkaan voitu varmasti todistaa.
 
Suvun nimi tulee vuonna 1209 tuhoutuneesta [[Wittelsbachin linna]]sta, joka sijaitsi [[Paar]]joen rannalla lähellä [[AicachAichach]]ia Baijerissa. Vuonna 1124 [[Scheyern]]in kreivi Otto V siirtyi hallitsemaan kreivikuntaansa Wittelsbachista käsin ja alkoi samalla käyttää nimeä Wittelsbach. Keisari [[Fredrik Barbarossa]] antoi hänen pojalleen [[Otto I (Baijerin herttua)|Otto VI:lle]] vuonna 1180 [[Henrik Leijona]]lta riistetyn Baijerin herttuakunnan, jolloin hänestä tuli herttua Otto I. Otto I:n pojanpoika [[Otto II (Baijerin herttua)|Otto II]] sai vuonna 1214 avioliiton kautta haltuunsa myös [[Reinin pfalzkreivikunta|Reinin pfalzkreivikunnan]]. Otto II:n kuoltua vuonna 1255 valtakunta jaettiin hänen poikiensa kesken. [[Pfalz]]ia ja [[Ylä-Baijeri]]a hallinneeseen nuorempaan sukulinjaan kuulunut [[Ludvig IV (keisari)|Ludvig II]] valittiin vuonna 1328 keisariksi nimellä Ludvig IV. Vuonna 1329 hän jakoi niin sanotulla Pavian sopimuksella perintömaansa uudelleen luovuttamalla Reinin pfalzkreivikunnan ja Nordgaun (nykyinen [[Oberpfalz]]) veljenpojilleen [[Rudolf II (Pfalz)|Rudolf II:lle]] ja [[Ruprecht I (Pfalz)|Ruprecht I:lle]]. Hän piti itsellään Ylä-Baijerin, johon [[Ala-Baijeri]] yhdistettiin sitä hallinneen vanhemman sukulinjan sammuttua vuonna 1340. Tämä järjestely jakoi Wittelsbachit vuosisadoiksi kahteen sukuhaaraan, joista toinen hallitsi Baijeria ja toinen Pfalzia.<ref name="brit">[https://www.britannica.com/topic/House-of-Wittelsbach House of Wittelsbach] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 19.9.2017.</ref><ref name="NFB" />
 
Pfalzia veljensä kuoltua yksinään hallinnut Ruprecht I sai [[Vuoden 1356 kultainen bulla|vuoden 1356 kultaisella bullalla]] vaaliruhtinaan arvon, jolloin syntyi Pfalzin vaaliruhtinaskunta eli [[Kurpfalz]].<ref name="brit" /><ref name="NFB" /> Wittelsbachien pfalzilaisesta sukuhaarasta tuli yksi [[Saksan kuningas]], vuosina 1400–1410 hallinnut [[Ruprecht Pfalsilainen]]. Pfalzin alue jaettiin myöhemmin useisiin osiin, joita hallitsivat eri sukuhaarat. Sama tapahtui välillä myös Baijerissa, joka jaettiin vuonna 1392 kolmen eri sukuhaaran hallitsemiksi [[Baijeri-München]]in, [[Baijeri-Ingolstadt]]in ja [[Baijeri-Landshut]]in herttuakunniksi. Herttua [[Albrekt IV (Baijeri)|Albrekt IV]] kuitenkin yhdisti ne uudelleen 1500-luvun alussa ja asetti [[primogenituuri]]in perustuneen perimysjärjestyksen, jotta Baijeria enää pilkottaisi uudelleen.<ref name="brit" /> Wittelsbachien pfalzilaiselle haaralle kuulunut vaaliruhtinaan arvo siirrettiin [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] aikana vuonna 1623 baijerilaiselle haaralle, mutta myös Pfalz palautettiin vuonna 1648 vaaliruhtinaskunnaksi.<ref name="NFB" /><ref name="brit" />