Ero sivun ”Wikipedia:Vertaisarviointi” versioiden välillä

* 1 Lausetta "''Etelä-Pohjanmaalle julistettiin 5. kesäkuuta 1930 niin sanottu Lapuan laki''" pitäisi tarkentaa. Kuka julisti?

* 2 Kommunistilakien sisältöä voisi tarkentaa, erityisesti siltä osin keiltä tarkalleen ottaen poistettiin äänioikeus ja miten. Samoin voisi selittää tarkemmin, miten "kommunisteiksi epäillyiltä henkilöiltä oli kielletty perustuslain mukainen oikeus osallistua vaaleihin" syksyllä 1930, siis ennen kommunistilakien säätämistä. Artikkeli [[Eduskuntavaalit 1930]] muuten mainitsee, että kommunistit onnistuivat vielä asettamaan joitain ehdokkaita, mutta yksikään ei tullut valituksi. Ilmeisesti heidän kannattajiaan estettiin äänestämästä jollain laittomalla tavalla.

* 3 Talonpoikaismarssista puhuttaessa tulisi ehdottomasti mainita, että ylin valtiojohto ja kenraali Mannerheim ikään kuin tunnustivat Lapuan liikkeen vastaanottamalla marssin [ilmenee vain kuvatekstistä] ja että presidentti Relander kätteli julkisesti Vihtori Kosolaa (mikä on tahrannut Relanderin maineen myöhemmässä historiankirjoituksessa). Oleellista oli tietysti vielä se, että Mannerheim ja Svinhufvud olivat vuoden 1918 valkoisen armeijan ja hallituksen johtajat, joten heidän läsnäolonsa kruunasi tilanteen symboliikan.

* 4 Mäntsälän kapinaa käsittelevään osioon voisi lisätä joitain juttuja: hallituksen ero kapinallisten päävaatimuksena, Lapuan liikkeen johtajien siirtyminen Mäntsälään kapinan aikana, myöhempi oikeuskäsittely (Kosolan, Walleniuksen ym. lyhyet vankeustuomiot, rivimiesten jättäminen syyttämättä).

* 5 Artikkelissa ei mainita nimeltä [[J. E. Sunila]]a, joka oli pääministerinä 1931–1932 ja jonka hallitusta Mäntsälän kapinalliset siis vaativat eroamaan. Miten Sunilan hallitus ja sen politiikka erosi lapualaisille mieluisasta Svinhufvudin hallituksesta?

* 6 Jos artikkelissa vielä on jokin neutraaliusongelma, niin ehkä se, että Lapuan liikkeen kussakin vaiheessa nauttiman kannatuksen laajuutta saatetaan arvioida vähän yläkanttiin. Kannattivatko Maalaisliitto ja vieläpä Edistyspuoluekin Lapuan liikettä tosiaan aina Ståhlbergin kyyditykseen saakka? Kaikki porvaripuolueet kannattivat kyllä kommunistilakien säätämistä, mutta se ei ole sama asia kuin itse liikkeen tukeminen vielä laittomuuksien aloittamisen jälkeenkin. Olisi hyvä selittää tarkemmin, minkäasteisesta tuesta tai kannatuksesta puhutaan.

* 7 Liikkeen kannattajien sosiaalista koostumusta ja poliittisia taustoja on artikkelissa käsiteltykin, mutta ne voisi ehkä vielä erottaa omaksi osiokseen kronologisesta historiasta erikseen. Mihin yhteiskuntaryhmiin kuuluneet ihmiset kannattivat liikettä tai esimerkiksi tekivät muilutuksia? Liikkeelle oli tärkeää korostaa mielikuvaa talonpoikaisesta kansanliikkeestä (rinnastaen itsensä vuoden 1918 valkoiseen talonpoikaisarmeijaan sekä vieläpä nuijasodan talonpoikaisjoukkoihin), mutta toisaalta sen taustalla vaikutti vuorineuvoksia, korkeita upseereita, ruotsinkielistä yläluokkaa jne. Liike myös hyötyi monien arvostettujen vaikuttajien ja kulttuurihenkilöiden avoimesti ilmaisemasta tuesta.

* 8 Puhuttaessa 1920-luvun punaisesta ja valkoisesta työmaaterrorista olisi kiva saada jotain faktaa siitä, kumpi näistä ilmiöistä oli oikeasti merkittävämpi (ay-liikkeen asema oli Suomessa tuolloin heikko ja työläisten järjestäytymisaste alhainen, joten on vaikea uskoa, että työpaikoilla olisivat oikeasti olleet niskan päällä kommunistit eikä työnantajat). Aihetta on varmasti tutkittu.

* 9 [[Vihtori Kosola]]n kutsuminen johdannossa liikkeen ''ideologiseksi'' johtajaksi on yllättävä luonnehdinta, sillä Kosolaa ei nyt suoranaisesti minään ideologisena pohdiskelijana tunneta ja hänen todellisesta vallastaan liikkeessä on muutenkin esitetty vaihtelevia näkemyksiä. "Tärkein johtaja" tai "keulakuva" saattaisi olla osuvampi nimitys. Toisaalta kun mahdollisen diktatuurin uhka mainitaan artikkelissa muutaman kerran, voisi mainita jotain myös tuohon aikaan liikkuneista sakeista huhuista, että Kosolasta puuhattiin Suomen Mussolinia tai jotain vastavaa. Vaikka kyse olisi ollut pelkästä spekulaatiosta, silläkin oli paljon merkitystä tilanteessa, jossa väkivaltainen liike piti koko Suomea pelon vallassa ja korosti johtajaansa. Myös Mannerheimista lapualaisten mahdollisena diktaattoriehdokkaana on spekuloitu varsinkin jälkeenpäin.

* 10 Kannattaa tsekata, mainitaanko tästä lohkaistuissa ala-artikkeleissa [[Lapuanliikkeen johto]] ja [[Lapuan liikkeen valtuuskunta]] joitain sellaisia tärkeitä nimiä, jotka pitäisi mainita myös pääartikkelissa.

* 11 Nimistä puheen ollen, kaikista kolmesta muilutusten yhteydessä murhatusta henkilöstä on omat artikkelit ([[Erik Mättö]], [[Onni Happonen]], [[Yrjö Holm]]), joten heidät voisi mainita tässäkin artikkelissa. Myös [[Minna Craucher]]in murhan voi haluttaessa mainita.

* 12 Silmääni pisti muotoilu, jonka mukaan K. J. Ståhlberg oli "perustuslaillisen hallintomuodon tärkeimpiä puolustajia Suomessa". Parempi ilmaisu olisi luultavasti "tasavaltaisen hallitusmuodon tärkeimpiä puolustajia" tms. Eivät kai oikeisto ja lapualaisetkaan sinällään vastustaneet perustuslaillisen hallinnon periaatetta, he vain eivät pitäneet Ståhlbergin johdolla laaditusta silloisesta hallitusmuodosta. --[[Käyttäjä:Risukarhi|Risukarhi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risukarhi|keskustelu]]) 7. joulukuuta 2020 kello 01.59 (EET)