Ero sivun ”Luettelo Aero Oy:n ja Finnairin lentokalustosta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Aeron Douglas DC-2 ja DC-3 -kalusto: Tarkennus OH-LCH:n käyttövuosiin. |
p typo, typos fixed: km matka → km:n matka, Viimemai → Viimeksi mai (4), tuhaterottimia, fix using AWB |
||
Rivi 19:
Aero O/Y perustettiin 1.11.1923, mutta heti alkuun ongelmana oli se, että yhtiön pääoma, 500.000 markkaa, ei riittänyt lentokoneen ostamiseen. Ongelma ratkaistiin kuitenkin luovalla tavalla. Yhtiön johtaja, [[Bruno Lucander]], ehdotti [[saksa]]laiselle [[Junkers|Junkers GmbH]]:lle, että ensimmäinen kone maksettaisiin Aeron osakkeina. [[Hugo Junkers]] hyväksyi tämän ehdotuksen, ja Aero sai ensimmäisen lentokoneensa, [[Junkers F 13|Junkers F.13]]:n maahan 14.3.1924.
Junkers F 13 oli Junkersin vuosina 1919–1933 valmistama yksimoottorinen [[alataso]], jonka kyytiin mahtui neljä matkustajaa. Lentomatka oli maksimissaan 950
Ensimmäisen kaupallisen lentonsa Aeron ensimmäinen Junkers F 13 lensi 20.3.1924 [[Katajanokan lentosatama]]sta. Kohteena oli [[Tallinna]]. Talvella koneen alla oli [[sukset]] ja kesällä [[ponttooni]]t. [[Rospuutto]]aikana ei voitu liikennöidä, joten silloin pidettiin pakollista taukoa.
Silloin, kun talvet olivat ankaria eikä laivoilla voitu liikennöidä, oli lentokoneille kovaa kysyntää. Talvi 1926 oli tällainen. Yhtiö lensi Tallinnan ohella [[Tukholma]]an.
Ensimmäisten vuosien myönteisten kokemuksien myötä [[eduskunta]] myönsi Aerolle 2,5 miljoonan markan lainan uuden koneen hankkimista varten. Kesäkuussa 1926 yhtiö sai käyttöönsä [[Junkers G 24|Junkers G.24W]] -koneen. Siinä oli kahden hengen miehistö ja siihen mahtui 14 matkustajaa. Matkalentonopeus oli 210
Vuonna 1927 Tallinnan reittiä pidennettiin niin, että nyt lennettiin [[Riika]]an saakka. Yhtiö sai vuonna 1928 valtiolta uuden lainan, jolla se osti kaksi Junkers F.13 -konetta. Kun yhtiöllä nyt oli käytössään yksi Junkers G24 -kone ja neljä neljän matkustajan F.13-konetta, voitiin yksi kone (G24) omistaa uudelle [[Turku]]–[[Maarianhamina]]–Tukholma -reitille. Turkuun oli edellisenä vuotena valmistunut lentosatama. Vuonna 1928 Aeron koneet lensivät lähes 200.000 lentokilometriä ja ne kuljettivat 3.206 matkustajaa.
Rivi 31:
1930-luvun ensimmäisinä vuosina Aero lensi myös yöpostilentoja Tukholman ja [[Kööpenhamina]]n välillä.<ref>Haapavaara 1998, s. 7–15, 20.</ref>
Vuonna 1931 Aero osti ensimmäisen [[Junkers Ju 52|Junkers JU-52]] -koneen. Koneessa oli kolme moottoria, ja kolmen hengen miehistö saattoi lennättää 17 matkustajaa n. 1700
Aeron JU-52 ryhtyi liikennöimään Helsinki–Turku–Tukholma -reittiä. Seuraava harppaus suoritettiin vuonna 1934, jolloin sekä Tallinnaan että Tukholmaan lennettiin kahdesti päivässä.
Rivi 88:
[[Tiedosto:De Havilland Dragon Rapide Salama.png|pienoiskuva|Aeron de Havilland Dragon Rapide “Salama”.]]
*[[de Havilland D.H.89 Dragon Rapide]] -koneet olivat kaksitasoja, joihin mahtui seitsemän matkustajaa. Suurin matkalentonopeus oli 250
*de Havilland Dragon Rapide -koneet palvelivat [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana myös [[Puolustusvoimat|Puolustusvoimia]] kuljettamalla haavoittuneita rintamalta hoitoon. Kyytiin mahtui 2 potilasta paareilla tai 4 istumaan kykenevää potilasta.<ref>Haapavaara 1998, s. 31.</ref>
Rivi 112 ⟶ 111:
*OH-BLA (''Salama'') rakennettiin [[Englanti|Englannin]] [[Hatfield]]issä vuonna 1937. Kone aloitti kotimaan reittiliikenteessä 1. toukokuuta 1937, lennettyään sitä ennen “sightseeing”-lentoja sekä erikoislentoja [[Tallinna]]an. [[Ilmavoimat]] pakko-otti sen 14. lokakuuta 1939–19. maaliskuuta 1940 väliseksi ajaksi, jolloin sen käyttö oli satunnaista, mutta sitä lensi ja huolisi Aeron väki. Vuonna 1940 Aero luovutti koneen [[Veljekset Karhumäki]] Oy:lle [[Kuorevesi|Kuorevedelle]]. [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana kone lensi ambulanssikoneena. Vuodesta 1946 lähtien tunnukseksi tuli OH-VKH, ja Veljekset Karhumäki lennätti koneella koneella yleisöä, ja vuonna 1950 Rapideilla aloitettiin Karhumäen ensimmäinen säännöllinen reittiliikenne [[Helsinki|Helsingistä]] [[Joensuu]]hun. Kone myytiin vuonna 1950 Savon Lentolinjat Oy:lle [[Mikkeli]]in, ja myöhemmin se oli myös Lentohuolto Oy:n käytössä Helsingin [[Malmin lentoasema|Malmilla]]. Huhtikuussa 1955 kone myytiin ensin [[Turku]]un Tauno ja Osmo Pasasen yritykselle ja samana vuonna edelleen [[Tanska]]an. Koneen lentokelpoisuustodistus meni umpeen vuonna 1968, ja vuonna 1972 se tuhoutui tulipalossa [[Bremen]]issä.<ref>Tervonen 2002, s. 212.</ref>
*OH-BLB (''Lappi'') rakennettiin Hatfieldissä vuonna 1938. Se luovutettiin Aerolle saman vuoden 7. toukokuuta. Ensimmäinen matkustajalento seurasi kolmen päivän kuluttua. Kuten sisarkoneensa, tämänkin koneen [[Ilmavoimat]] pakko-otti 14. lokakuuta 1939–19. maaliskuuta 1940 väliseksi ajaksi. Se lensi enimmäkseen ambulanssina reittiä [[Kiestinki]]–[[Kuusamo]]–Kiestinki, kuljettaen vaikeasti haavoittuneita sotilaita ja toiseen suuntaan tarvikkeita. 8. marraskuuta [[Luftwaffe]]n kolme [[Messerschmitt Bf 109|Messerschmidt Bf 109E]] konetta hyökkäsi erehdyksessä sen kimppuun ja pakotti sen laskeutumaan erään korpijärven jäälle pahoin vaurioituneena. Se korjattiin paikan päällä ja lennettiin pois myöhemmin. Kone oli varastoituna vuodesta 1944 vuoteen 1946, jolloin Veljekset Karhumäki osti myös tämän koneen ja otti sen käyttöön tunnuksella OH-VKI. Koneen loppuhistoria tästä eteenpäin on sama kuin sisarkoneensakin, eli se myytiin pois vuonna 1950 Savon Lentolinjoille. Tanskasta kone myytiin [[Norja]]an vuonna 1955. Lentokelpoisuus vanheni vuonna 1960, mutta kone poistettiin rekisteristä vasta vuonna 1968. Kone romutettiin ja sen jäännökset poltettiin.<ref>Tervonen 2002, s. 213.</ref>
====Aeron Focke-Wulf Fw 200 Condor -kalusto====
*Aero suunnitteli [[Kesäolympialaiset 1940|Helsingin olympialaisten aattona 1940]] reittilentojen ulottamista [[Atlantin valtameri|Atlantin valtameren]] yli [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]]. Sitä varten Aero O/Y tilasi vuonna 1938 [[Saksa]]sta kolme [[Focke-Wulf Fw 200 Condor]] -konetta. Kone oli sulavalinjainen nelimoottorinen alataso, jossa oli sisäänvedettävät laskutelineet ja johon mahtui 26 matkustajaa. Koneen suurin matkalentonopeus oli 360
:Hankkeelle kävi kuitenkin huonosti. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] vuoksi olympialaiset peruttiin, ja yhtä huonosti kävi myös Condor-hankkeen, sillä Saksan valtio takavarikoi koneet, ja ne päätyivät [[Luftwaffe]]lle ja [[Lufthansa]]lle, eikä niitä koskaan toimitettu Suomeen.<ref name = MR39>Mäkinen & Ritaranta 2001, s. 39.</ref><ref>Haapavaara 1998, s. 27.</ref>
Rivi 200 ⟶ 198:
[[Tiedosto:Aeron Convair Metropolitan OH-LRB 1957 Raimo_Sallanko.png|pienoiskuva|Aero O/Y:n Convair Metropolitan [[Oulu]]ssa vuonna 1957.]]
Convair 240/340/440 -koneet suunniteltiin alun perin DC-3 -koneiden seuraajaksi. [[Convair CV 110]]:n prototyyppi lensi ensilentonsa vuonna 1946, [[Convair CV 240]]:n prototyyppi puolestaan vuonna 1947, parannettu versio [[Convair CV 340]], taas vuonna 1951. Aero hankki näitä
| Osoite = https://www.ilmailumuseot.fi/tuotteet.html?id=20738/289901
| Nimeke = Convair CV 440 Metropolitan
Rivi 230 ⟶ 228:
}}</ref><ref>Tervonen 2004, s. 18.</ref>
Jo vuonna 1953 Convairilla lennettiin reittiä Helsinki–[[Kööpenhamina]]–[[Düsseldorf]], nopeasti lennettiin myös [[Pariisi]]in ja [[Lontoo]]seen, ja vuonna 1956 avattiin ensimmäisenä länsiyhtiönä reitti [[Moskova]]an. Matka-aika
Koneista OH-LRB on esillä [[Suomen ilmailumuseo]]ssa.<ref name = Convair />
Rivi 280 ⟶ 278:
[[Tiedosto:Douglas DC-6B ST OH-KDA Kar-Air RWY 04.79 edited-3.jpg|pienoiskuva|[[Karair]]in Douglas DC-6B -kone (OH-KDA), jonka pyrstössä on karhumaalaus.]]
'''[[Douglas DC-6]]''' on neljällä [[mäntämoottori]]lla varustettu matkustaja- ja rahtikone, jota [[Douglas Aircraft Company]] valmisti vuosina 1946–58. Se oli alun perin tarkoitettu sotilaskäyttöön, mutta [[toinen maailmansota]] ehti loppua ennen kuin koneita saatiin valmistettua käyttöön. Ennen käyttöönottoa sitä vielä muunneltiin, jotta se voisi paremmin kilpailla [[Lockheed Constellation]]in kanssa. Koneessa oli paineistettu matkustamo ja [[säätutka]],<ref name="Tervonen 2004, s. 61">Tervonen 2004, s. 61.</ref> ja sillä lennettiin muun muassa [[Atlantin valtameri|Atlantin yli]], ja [[Scandinavian Airlines|SAS]] lensi sillä [[Pohjoisnapa|Pohjoisnavan]] yli [[Anchorage]]n kautta [[Tokio]]on. DC-6B koneisiin, joita Karairilla ja Finnairilla oli käytössä, mahtui 48–89 matkustajaa, ja sen suurin lentomatka oli 4.830
{| class="wikitable" style="font-size:95%; text-align:center; background:#FFFFF3"
Rivi 301 ⟶ 299:
| 2. || align=left| Douglas DC-6B || OH-KDB || C/N 45501/953 || 1958 || 1965 || 1972 || Myyty Belgiaan || 1972 || <ref name = M&R65 />
|-
| 2. || align=left| Douglas DC-6B || SE-BDX<br>OH-KDC || C/N 44169 || 1953 || 1961 || 1971 || Myyty Belgiaan<br>Tuhoutui tulipalossa Belgiassa 1974 || 1972 ||<ref name="Tervonen 2004, s. 219">Tervonen 2004, s. 219.</ref>
|-
|}
*OH-KDA:n hankki Suomeen Aero Oy, mutta se merkittiin [[Karair]]in nimiin ja maalattiin sen väreihin.<ref>Tervonen 2007, s. 190.</ref> Sillä suoritettiin mm. ensimmäinen suomalainen [[Atlantin valtameri|Atlantin]] ylitys heti ensimmäisenä vuonna 1964 tilauslentoreitillä [[Helsinki]]–[[Oslo]]–[[Keflavik]]–[[Gander]]–[[New York]]<ref>Haapavaara 1998, s. 77</ref><ref>Tervonen 2004, s. 65</ref> ja ensimmäinen tilauslento maailman ympäri 19. kesäkuuta – 31. heinäkuuta samana vuonna. Reitti kulki seuraavien paikkakuntien kautta: [[Helsinki]], [[Lissabon]], [[Dakar]], [[Recife]], [[Rio de Janeiro]], [[Arica]], [[Lima]], [[Iquitos]], [[Bogotá]], [[Panama City]], [[Mexico City]], [[Chihuahua (kaupunki)|Chihuahua]], [[Los Angeles]], [[Honolulu]], [[Wake Island]], [[Tokio]], [[Osaka]], [[Hongkong]], [[Bangkok]], [[Kalkutta]], [[New Delhi]], [[Karachi]], [[Teheran]], [[Istanbul]], Helsinki. Matkustajina oli 72 suomalaista luonnontieteiden lehtoria. Matkaa tehtiin 49.450
:Kun tilauslennoilla alettiin yhä enemmän käyttää suihkukoneita, tämä koneyksilö muunnettiin alkuvuodesta 1968 [[Sabena]]n tehtaalla [[Bryssel]]issä kääntyväpyrstöiseksi [[rahti]]koneeksi, jolloin sen tyyppimerkinnäksi tuli Douglas DC-6BF-ST (ST = Swing Tail) ja lempinimeksi “Heiluhäntä”. Vuoden 1968 lopulla se merkittiin Karairin nimiin. Finnairin säännöllisiä rahtireittejä se lensi vuosina 1968–72 ja uudelleen 1973–81, milloin Karairin, milloin Finnairin lentäjien lentämänä vuoteen 1981 saakka.
Rivi 316 ⟶ 314:
*OH-KDB:n hankki Suomeen Aero O/Y tytäryhtiönsä Karairin puolesta. Koneella lennettiin mm. [[Rion sambakarnevaali|Rion karnevaaleihin]], ensimmäinen maailmanympärilento vuonna 1965, [[Kesäolympialaiset 1968|Meksikon olympialaisiin vuonna 1968]], sekä [[Triumph International]]in muotinäytöskiertue [[Kauko-Itä]]än ja [[Australia]]an keväällä 1970. Muita kohteita olivat [[Tokio]], [[Nairobi]], [[Bali]] ja [[Katmandu]]. Kone myytiin [[Belgia]]an keväällä 1972 ja edelleen [[Conair Aviation]]ille [[Brittiläinen Kolumbia|Brittiläiseen Kolumbiaan]] [[Kanada]]an, missä sitä on käytetty mm. “vesipommittajana” eli metsäpalojen sammutuskoneena.<ref>Tervonen 2004, s. 220.</ref>
*SE-BDX/OH-KDC ostettiin Karairille vuonna 1961. Sillä lennettiin ensimmäinen lento Suomesta [[Atlantin valtameri|Atlantin]] yli [[New York]]iin, Afrikan lentosarja vuonna 1961 sekä lento [[1964 kesäolympialaiset|Tokion olympialaisiin vuonna 1964]]. Vuoden 1964 lopussa se siirrettiin Kar-Airin omistukseen rekisteritunnuksella OH-KDC. Vuonna 1966 koneella lennettiin [[Taj Mahal]]iin ja [[Colombo]]on, ja vuonna 1968 neljännen kerran Rion karnevaaleihin, toisen kerran Nairobiin, [[Katmandu]]un sekä kuudes ja seitsemäs maailmanympärilento. Keväällä 1969 kone lennätti Triumphin alusvaatemalleja [[Eurooppa|Euroopassa]]. Koneen lentokelpoisuustodistuksen umpeuduttua vuonna 1971 se olisi tarvinnut laajan peruskorjauksen, ja Karair päätti luopua koneesta. Se myytiin [[Belgia]]n, mutta sitä ei siellä kuitenkaan otettu käyttöön. [[Antwerpen]]issa ilmeisesti paikalliset ympäristöaktiivit sytyttivät koneen tuleen 2. tammikuuta 1974, jolloin se tuhoutui liekkeihin.<ref
▲*SE-BDX/OH-KDC ostettiin Karairille vuonna 1961. Sillä lennettiin ensimmäinen lento Suomesta [[Atlantin valtameri|Atlantin]] yli [[New York]]iin, Afrikan lentosarja vuonna 1961 sekä lento [[1964 kesäolympialaiset|Tokion olympialaisiin vuonna 1964]]. Vuoden 1964 lopussa se siirrettiin Kar-Airin omistukseen rekisteritunnuksella OH-KDC. Vuonna 1966 koneella lennettiin [[Taj Mahal]]iin ja [[Colombo]]on, ja vuonna 1968 neljännen kerran Rion karnevaaleihin, toisen kerran Nairobiin, [[Katmandu]]un sekä kuudes ja seitsemäs maailmanympärilento. Keväällä 1969 kone lennätti Triumphin alusvaatemalleja [[Eurooppa|Euroopassa]]. Koneen lentokelpoisuustodistuksen umpeuduttua vuonna 1971 se olisi tarvinnut laajan peruskorjauksen, ja Karair päätti luopua koneesta. Se myytiin [[Belgia]]n, mutta sitä ei siellä kuitenkaan otettu käyttöön. [[Antwerpen]]issa ilmeisesti paikalliset ympäristöaktiivit sytyttivät koneen tuleen 2. tammikuuta 1974, jolloin se tuhoutui liekkeihin.<ref>Tervonen 2004, s. 219.</ref>
====Finnairin Fokker F.27 Friendship -kalusto====
Rivi 324 ⟶ 321:
'''[[Fokker F.27|Fokker F.27 Friendship]]''' on hollantilaisen [[Fokker]]in valmistama liikenne- ja kuljetuskone. Kaksimoottorisen [[potkuriturbiini]]koneen suunnittelu alkoi 1950-luvun alussa, ja prototyypin ensilento tapahtui 24. marraskuuta 1955.<ref name="aviastar">http://www.aviastar.org/air/holland/fokker_f-27.php</ref> Koneen sarjavalmistus alkoi vuonna 1958. 100-sarjan koneita valmistettiin 85 kappaletta. Eri versiota on 700-sarjaan asti. [[Fairchild Aircraft]] valmisti lisenssillä Yhdysvalloissa 206 konetta nimellä Fairchild FH-227. Yhteensä koneita valmistettiin 786 kappaletta.
Koneessa on kahden hengen miehistö ja siihen mahtuu 44 matkustajaa. Matkalentonopeus on 483
[[Finnair]] Oy:n luopuessa 1970-luvun lopussa [[Convair Metropolitan|Convair 440 Metropolitan]] koneista havaittiin, että yhtiö tarvitsi lyhyitä lentoreittejään varten [[DC-9]]-14/15-suihkukoneita pienempiä potkurikoneita. Tähän tarkoitukseen Finnair päätyi ostamaan [[Icelandair]]ilta Islannista kolme käytettyä Fokker F.27 Mk. 200 -matkustajakonetta.
Rivi 384 ⟶ 381:
[[Tiedosto:307be - Finnair ATR 72-201, OH-KRH@TLL,10.07.2004 - Flickr - Aero Icarus.jpg|pienoiskuva|Finnairin ATR 72 OH-KRH [[Tallinnan Lennart Meri -lentoasema|Tallinnan lentokentällä]].]]
[[ATR 72]] -koneet on varustettu viimeisintä tekniikkaa edustavilla [[Pratt & Whitney]] PW 124B -[[potkuriturbiini
Nämä 66-paikkaiset [[ATR 72|Aérospatiale ATR 72]] -koneet lensivät vuodet 1989–1996 Karairin väreissä. Niillä mm. aloitettiin vuosikymmenten tauon jälkeen lennot [[Tallinna]]an 26. maaliskuuta 1990. (Edellinen lento oli lennetty vuonna 1944.) Koneet lensivät päivittäin keskimäärin 10 lentoa, joille lentoaikaa kertyi päivässä noin kuusi tuntia. Niillä lennettiin lähes kaikille kotimaan kentille sekä myös Finnairin lentoja [[Tukholma]]an ja [[Tallinna]]an. Lyhyillä reiteillä näiden koneiden lentoaika on vain 5–10 minuuttia pitempi kuin suihkukoneilla.<ref>Tervonen 2007, s. 90, 93, 98, 199.</ref>
Rivi 505 ⟶ 502:
[[Suihkukone]]iden hankkimista Aerolle/Finnairille ryhdyttiin valmistelemaan vuonna 1956, jolloin perustettiin toimikunta asiaa pohtimaan. Pääjohtaja [[Leonard Grandell]] pelkäsi, että kolmen [[Pohjoismaat|pohjoismaan]] voimin perustettu [[Scandinavian Airlines|Scandinavian Airlines System eli SAS]] voisi saada muutoin yliotteen Aerosta ja viedä siltä leijonanosan sen ulkomaanliikenteestä. Toimikunta harkitsi 11 eri lentokonetyyppiä ja koelentoja suoritettiin viidellä tyypillä, ja lopulta yksimielinen päätös oli suositella [[ranska]]laisia [[Sud Aviation Caravelle|Sud Aviation SE-210 Caravelle I]] -tyyppisiä koneita. Vuoden 1957 joulukuussa yhtiön hallintoneuvosto hyväksyi toimikunnan esityksen.
Vertailussa Caravellelle hävisi neljä suihkukonetta ja kuusi [[potkuriturbiini]]konetta. Varsinkin
Valitun koneen ulkomuoto oli tuohon aikaan melko erikoinen, sillä Caravelle oli ensimmäinen kone maailmassa, jossa moottorit oli sijoitettu rungon takaosaan. Moottorit olivat [[Rolls Royce]] Avon -tyyppisiä, ja niiden avulla koneet saavuttivat 800 kilometrin tuntinopeuden eli lähes kaksi kertaa suuremman nopeuden kuin Convair-potkurikoneet. Koneisiin mahtui myös enemmän matkustajia, 16 ensimmäiseen luokkaan ja 57 turistiluokkaan.
Rivi 592 ⟶ 589:
DC-8 -koneita Finnair tilasi [[McDonnell Douglas]]ilta vuonna 1966, ja ensimmäinen kone saattiin Helsinkiin 8. helmikuuta 1969. Tämä nelimoottorinen suihkukone pystyi kuljettamaan 16 ensimmäisen luokan ja 124 turistiluokan matkustajaa. DC-8 -koneita käytettiin Atlantin ylitykseen, jolloin aluksi lennettiin reittiä Helsinki–[[Kööpenhamina]]–[[Amsterdam]]–[[New York]]. Tämä tapahtui lähes 30 vuotta sen jälkeen, kun Aerolla oli ollut tarkoitus aloittaa lennot Atlantin yli [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]] [[Focke-Wulf Fw 200 Condor]] -koneilla. Ensimmäinen reittilento tapahtui 15. toukokuuta 1969. Finnair oli alkanut pohjustaa myös lipunmyyntiä vuonna 1966, jolloin se oli avannut konttorin New Yorkiin.<ref>Haapavaara 1998, s. 27, 83.</ref>
DC-8 -koneita käytettiin myös lomalentoihin, ja suomalaisten puheenparteen ilmestyivät ilmaukset “[[Suomen markka|markalla]] [[Mallorca]]lle ja [[penni]]llä [[Pyhä maa|Pyhään maahan]]”.<ref>Haapavaara 1998, s. 70–71.</ref> Tälle sukua oleva ilmaisu otettiin jopa erään tietokirjan otsikkoon: “Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle” (Topi Falkenberg (toim.): ''Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle — Suomalaisen chartermatkailun vuosikymmenet'' (2000.)<ref>Tervonen 2007, 210.</ref>
{| class="wikitable" style="font-size:95%; text-align:center; background:#FFFFF3"
Rivi 848 ⟶ 845:
[[Karair]]in koneet oli rakennettu vuonna 1984, mutta ne lojuivat käyttämättöminä eräällä Pohjois-Saksan kentällä. Finnair kiinnostui niistä, ja se vuokrasi ne käyttöönsä eräältä saksalaiselta sijoitusyhtiöltä vuonna 1986, ja ne siirrettiin Karairille, tuon yhtiön ollessa jo Finnairin hallinnassa. Nämä koneet tulivat korvaamaan yhtiön vanhemmat [[Douglas DC-8]] -koneet. Niiden ulkoasun suunnitteli [[graafikko]] [[Erik Bruun]], joka oli Karairin “hovitaiteilija”, joskin rekisteritunnukset heijastavat Finnairin omistusta.
OH-LAA teki ensimmäisen kaupallisen lentonsa 17. joulukuuta 1986. Se suuntautui Helsingistä [[Kanarian saaret|Kanarian saarille]] siten, että reitti oli Helsinki – [[Arrecife]], [[Lanzarote]] – [[Las Palmas]]. Seuraavassa kuussa Helsinkiin iskivät hirmupakkaset, kun lämpötila painui alle −30
Koneilla lennettiin [[Tilauslentoyhtiö|tilauslento]]ja Kanarian saarille ja [[Välimeri|Välimeren]] alueelle sekä Karairin että Finnairin nimissä mutta myös Finnairin reittilentoja silloin, kun suuremmalle kapasiteetille oli tarvetta lyhyillä ja keskipitkillä reiteillä. Koneet siirrettiin Finnairin väreihin vuonna 1992. Vuonna 1997 Finnair osti ne omistukseensa, tarkoituksena päästä niistä nopeammin eroon, sillä vuokrasopimus olisi jatkunut vuoteen 2002 saakka. Vuosina 1998–2002 koneet olivat [[englanti]]laisen [[Foyle Air]]in omistuksessa ja käytössä, mutta ne palasivat Finnairille vielä vuosiksi 2002–2004, minkä jälkeen ne myytiin [[turkki]]laiselle MNG Airlinesille.<ref name = Tervonen196>Tervonen 2007, s. 51, 62, 64–65, 196–198.</ref><ref>Haapavaara 1998, s. 79.</ref>
Rivi 1 044 ⟶ 1 041:
| Nimeke = OH-ATE NORRA - Nordic Regional Airlines ATR 72 | Julkaisija = planesportters.net | Viitattu = 07.03.2019 | Kieli = en }}</ref>
|-
| 2. || align=left| ATR72-212A || OH-ATF || C/N 744 || 2007 || 2011– || ||<ref name
|-
| 3. || align=left| ATR72-212A || OH-ATG || C/N 757 || 2007 || 2011– || ||<ref name = Finnairfleet /><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.planespotters.net/airframe/ATR/ATR-42/OH-ATG-NORRA-Nordic-Regional-Airlines/AJx6feQ | Nimeke = OH-ATG NORRA - Nordic Regional Airlines ATR 72 | Julkaisija = planesportters.net | Viitattu = 07.03.2019 | Kieli = en }}</ref>
Rivi 1 075 ⟶ 1 072:
*ATR-72-500 koneista OH-ATE – OH-ATN olivat alun perin [[Finncomm Airlines]]in, jonka käytössä ne olivat vuosina 2007–2011. Ne oli hankittu uusina. Näiden koneiden on Finnair itse ilmoittanut kuuluvan laivastoonsa. Koneet OH-ATO – OH-ATP on hankittu Flybe Nordicille uusina koneina vuosina 2011 ja 2012.<ref name = Finnairfleet />
:Finnair osti vuonna Finncomm Airlinesin vuonna 2011, josta lähtien sen aiemmat koneet ovat operoineet Finnairin reittejä, ensin [[Flybe Nordic]]in ja sitten siitä muodostetun [[NORRA]]n eli Nordic Regional Airlinesin operoimina. NORRA on suomalainen [[lentoyhtiö]], jonka ydintehtävänä on tuottaa alueellista lentotoimintaa muille lentoyhtiöille. NORRA on tanskalaisen [[Danish Air Transport]]in ja suomalaisen [[Finnair]]in yhteisyritys.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/nordic+regional+airlines+oy/09556419 | Nimeke = Nordic Regional Airlines Oy | Julkaisu = | Tekijä = | Julkaisija = Kauppalehti | Ajankohta = | Viitattu = 5.9.2015}}</ref>
*ATR-72 -koneiden operaattori on Danish Air Transport DAT/Finnair.
*ATR 72-500 -koneet olivat alun perin ATR72-212A-mallisia, mutta ne on modifioitu jälkeenpäin, niin että on ainakin vaihdettu uudet moottorit ja lisätty kantavuutta.
Rivi 1 537 ⟶ 1 533:
| align=left| [[Airbus A340]] || 7 || 2006–2018 || 2+277 || 276 500 kg || 913 km/h || 13 500 km || 12 500 m ||<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.aircraft.airbus.com/aircraftfamilies/previous-generation-aircraft/a340family/a340-300/|Nimeke=A340-300 aircraft: A340-300 range, specifications (dimensions, seating capacity, performance), cabin | Julkaisija= Airbus| Viitattu=3.9.2017 |Kieli={{en}}}}</ref>
|}
{| class="wikitable" style="font-size:95%; text-align:center; background:#FFFFF3"
| |||