Ero sivun ”Heikki Maunonpoika Härmä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: '''Heikki Maunonpoika Härmä''' oli uudisasukas, jonka perintöä ovat Alahärmän ja Ylihärmän paikannimet. Heikki Maunonpoika muutti erämaahan nykyisen Alahärmän... |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Heikki Maunonpoika Härmä''' oli Härmän alueen ensimmäinen uudisasukas, jonka perintöä ovat [[Alahärmä]]n ja [[Ylihärmä]]n paikannimet.
Heikki Maunonpoika muutti ensimmäisenä uudisraivaajana erämaahan nykyisen [[Alahärmän kirkko|Alahärmän kirkon]] ja pappilan tienoille [[Lapua]]lta, myöhemmän Härsilän alueelta, jossa asuva Jaakko Maunonpoika oli todennäköisesti hänen veljensä. Eero Kojonen päättelee Alahärmän historiassa, että Härmät ovat lähteneet uudisasukkaiksi Etelä-Pohjanmaalle mahdollisesti [[Masku]]n Härmälän rälssitilalta, jota viljeli eräs Juho Maunonpoika ainakin vuosina 1540-1556. Saman aikainen Maskun Seikelän isäntä Niilo Maunonpoika oli Härmälän perillisiä, ja siten mahdollisesti Juho Härmälän veli. Maskun Härmälä oli sittemmin mm. [[Eerik XIV]]:n ja [[Juhana III]]:n omistuksessa.
Uusi asuinpaikka erämaassa sijaitsi kruunulle kuuluvalla yhteismaalla, jossa ei vielä ollut asutusta. Heikki Härmä aloitti raivauksen 1537 ja sai tilalle 1543 kiinnekirjan kihlakunnantuomari Anders Wästgöteltä. Härmä oli isäntänä vuoteen 1553 asti veroluettelojen mukaan. Myöhemmät Mattilan ja Knuuttilan tilat ovat pääteltävissä Heikin poikien perustamiksi. Vuonna 1691 Erkki Olavinpoika Kunnari antoi laamanninkäräjillä selonteon polveutumisestaan Heikki Härmästä, ja tässä selonteossa tulee esiin paikannimi Maskunmaanniemi Vuohisluoman pohjoispuolella. Vuohisluoma uuden alueen nimenä muuttui myöhemmin Naarasluomaksi, ja Naarasluomasta Härmäksi, kun entisestä Härmän talosta tuli 1600-luvun lopulla pappila ja Alahärmän kirkko oli rakennettu sen maille.
| |||