Wikipedia

Ero sivun ”Reima Mäkinen” versioiden välillä

Uudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ak: Uusi sivu: '''Reima Mäkinen''' (s. 1963) on suomalainen sarjakuvantekijä ja sanaristikkopiirtäjä. Hän on koulutukseltaan [[taidegraafikko]...
(ei mitään eroa)

Versio 17. joulukuuta 2018 kello 20.39

Reima Mäkinen (s. 1963) on suomalainen sarjakuvantekijä ja sanaristikkopiirtäjä. Hän on koulutukseltaan taidegraafikko ja medianomi.

Ensimmäisen sarjakuvalehtensä Mäkinen julkaisi yhdessä Petri Tuomolan kanssa vuonna 1979. Pian tämän jälkeen kaverukset ryhtyivät puuhaamaan Tampereen Sarjakuvaseura ry:n perustamista ja vuonna 1982 he perustivat vielä Suomen Mikromaakarit ry:n ja alkoivat julkaista sen Micropost-jäsenlehteä. Suomen pelimuseo esittelee käväällä 2019 Mikromaakarien toimintaa otsikolla ”3583 BYTES FREE!”. [1] Noilta ajoilta Mäkinen muistetaan myös Suomen ensimmäisen tietokoneella laaditun sarjakuvan tekijänä. [2] Omakustannelehtiä on Mäkisen kynästä syntynyt tämän jälkeen parisenkymmentä. Mäkinen piirsi Tampereen Sarjakuvaseuran Sarjari-lehteen säännöllisesti vuodesta 1981 vuoteen 2002 asti ja on osallistunut julkaisun tekemiseen tämän jälkeenkin satunnaisesti. [3] Hänen toinen albuminsa Palaneen käryä balkongilla on koottu juuri Sarjarissa julkaistuista tarinoista. Mukana on myös aiemmin Naisten ääni -lehdessä julkaistu ”Vuoden löytö” sekä materiaalia omakustannelehti Zipposta ja mielipidelehti Liberosta. Mäkisen Zippo-lehti sai Lempi-kunniakirjan Kemin sarjakuvapäivillä 1991 vuoden parhaana omakustanteena. Häntä luonnehdittiin väsymättömäksi kokeilijaksi ja pienten tarinoiden suureksi kertojaksi. [4] 1990-luvun loppupuoli kului multimedian parissa. Omakustannesarjakuvadiskettilehti Kuprun jälkeen Mäkinen piirsi ja tuotti perustamansa yhtiön kautta muun muassa interaktiivisia nettisarjakuvia Aamulehden omistamalle Alexpressille, Nokia Communicationsille ja Tampereen Messut Oy:lle. Vuosituhannen vaihteessa Mäkinen innostui japanilaisesta sarjakuvasta. Tämä näkyi hänen omakustannelehdissään, Sarjarissa, Anime-lehdessä, Finnmangassa ja Japan Popissa julkaistuissa tarinoissa. Mäkinen on lisäksi ollut piirtäjänä mukana Sangatsu Mangan Vartijat -projektissa (2008-2011) sekä yhtiön vuosina 2010, 2011 ja 2013 julkaisemissa manga-tyyliin piirretyissä seinäkalentereissa. Suomen Posti julkaisee 13.3.2019 Mäkisen suunnittelemat Kaikuja Japanista -postimerkit. [5]

Kaupallisista sarjakuvatöistä jatkuivat pisimpään Tuotantouutisten kaksirivinen strippi, Herra Tarkkanen (1988–1991), johon käsikirjoitukset teki Erkki Vuokila, sekä Libero-lehden tabloidikokoiset sarjat (vv. 1988–1992). [6] Mäkinen ja Ari Kutila tekivät jo vuonna 1983 huumorisarja Ville Videomonitoria lyhytikäiseen Videokanava-lehteen, vielä epäonnisempi oli jyväskyläläinen ilmaisjakelulehti Spotti, jonka ilmestyminen Nokipoika-strippeineen jäi vuonna 1991 muutamaan numeroon. Kymmenen vuotta myöhemmin Secgo Solutions julkaisi asiakaslehti Secgo Newsissä Salaneuvos / Mr Cipher -strippiä, jossa esiintyneitä hahmoja nähtiin myöhemmin Ilta-Sanomien kuukauden kotimainen strippi -sarjassa Sipe ja Laura vuonna 2005. Tämän lisäksi Mäkinen on piirtänyt muun muassa Pahkasikaan, Suomen MADiin, ja Punaniska-lehteen. Ilta-Sanomat on julkaissut hänen reportaasisarjakuviaan New Yorkista (2001) ja Hongkongista (2014).

Mäkinen on kirjoittanut sarjakuvista alan lehtiin sekä opettanut sarjakuvan tekemistä erilaisilla kursseilla vuodesta 1984 alkaen. Hän on myös käsikirjoittanut Suomen sarjakuvaseuran tilaaman sarjakuvapiirustuksen verkko-opisekelumateriaali Kupla-Akatemian [7] sekä laatinut kaksi sarjakuvapiirustusopasta.

Vuonna 1984 Mäkinen alkoi tekstata Kustannus Oy Jalavan julkaisemia Judge Dredd -albumeita. Hänen käsialansa näkyy myös Jalavan kustantamissa Judge Dredd -lehdissä sekä Judge Anderson, Halo Jones, Peter Pank ja 13. Kerros -albumeissa.

Tekstaustyö jatkui kuvaristikoiden parissa, kun Erkki Vuokila pyysi hänet mukaan visualisoimaan Sanaris Oy:n tuotteita vuonna 1985. Hän oli myös alusta asti mukana Pelikaani-ristikkolehtien tekemisessä. Mustaan Pelikaaniin Mäkinen piirsi kannet lähes 20 vuoden ajan. Yhteensä eri Pelikaani-ristikkolehtiin syntyi satoja ristikkokuvituksia ja noin 300 kansikuvaa. Hän vastasi Vuokilan laatimien tehtävien piirtämisestä Veikko Nurmen Sanaristikoiden Maailma -kirjassa [8] ja tuolloin tutuksi tulleita maapalloristikoita, sanakäärmeitä ja muita harvinaisempia ristikkotyyppejä on nähty hänen piirtämänään Pelikaaneissa. Vanhojen Pelikaani-lehtien logojen ohella hän on suunnitellut lehtiuudistuksen yhteydessä vuonna 2014 käyttöönotetut uudet Mustan, Passelin, Punaisen ja Krypto Pelikaanin logot.

Mäkinen on pioneeri sanaristikoiden kuvittamisessa tietokoneella. 1990-luvun alkupuolella nuortenlehti MeKaks, Pelit, Hifi ja Tuotantouutiset halusivat sivuilleen vektoriohjelmalla piirretyn ristikon. Mäkisen ainoa oma laadinta on sekin piirretty koneella ja julkaistu Sanaseppo-lehdessä nro 4/1993 [9]. Samoihin aikoihin Mäkinen arvioi haastattelussa [10] piirtävänsä noin 200 ristikkoa vuodessa. 2010-luvulla hänen piirtämiään ristikoita ovat julkaisseet Metsästys ja Kalastus, Pelikaani-ristikkolehdet ja Seura sekä sen oheislehdet.

Yhdessä Erkki Vuokilan ja Petri Tuomolan kanssa Mäkinen on ollut tekemässä ristikkovisailuohjelmia TV2:lle. Mäkisen omistama yhtiö Mediakeisari Oy tuotti keväällä 1996 Rosti-nimistä ohjelmaa, joka vastaanotti yleisöltä ratkontavastauksia postikorteilla ja puhelinpalvelun kautta. Noin viisiminuuttinen ohjelma nähtiin ruudussa neljästi viikossa tiistaista perjantaihin 19.3. alkaen. Vihjeet lukivat TV2:n kuuluttajat. [11] Seuraavana vuonna TV2:n Kuopion studiolla nauhoitettiin sunnuntaisin esitettyä Ruutupiilo-nimistä visailua. [12] Mäkisen ohella tuottajana toimi TV2:n Marita Porrassalmi. Kaikki Ruutupiilon 20 osaa ohjasi Anssi Niskanen. Sen käsikirjoittivat Erkki Vuokila ja Jussi Tuominen ja juontajana toimi Sanna Niskanen. Ohjelmassa nähtiin kaksi kilpailevaa paria, jotka ratkaisivat 11 sanan ristikon. [13] Muita huomattavia Mediakeisarin tuotantoja oli Minä Peräsmies CD-ROM (Plan 1, 1998), jonka tekemiseen Mäkinen osallistui tuottajana ja graafikkona. [14]

Teokset

  • Explosion Comics 1. Tampere: Reima Mäkinen, 1979.
  • Explosion Comics 2. Tampere: Reima Mäkinen, 1980.
  • Zip 1. Tampere: Reima Mäkinen ja Petri Tuomola, 1980.
  • Zip 2. Tampere: Reima Mäkinen ja Petri Tuomola, 1981.
  • Zip 3. Tampere: Reima Mäkinen ja Petri Tuomola, 1981.
  • Joulumankeli 1. Tampere: Reima Mäkinen ja Petri Tuomola, 1981.
  • Zip 4. Tampere: Reima Mäkinen, 1982.
  • Joulumankeli 2. Tampere: Reima Mäkinen ja Petri Tuomola, 1986.
  • Tyhmä-X. Jyväskylä: Reima Mäkinen, 1987.
  • Comicaze. Jyväskylä: Reima Mäkinen, 1989.
  • Art Against Racism. Helsinki: Reima Mäkinen, 1989.
  • Hans markkinaraossa. Helsinki: Reima Mäkinen, 1989.
  • Zippo 1. Helsinki: Reima Mäkinen, 1990.
  • Zippo 2. Helsinki: Reima Mäkinen, 1990.
  • Zippo 3. Helsinki: Reima Mäkinen, 1990.
  • Zippo 4. Helsinki: Reima Mäkinen, 1991.
  • Zippo 5. Helsinki: Reima Mäkinen, 1991.
  • Reima Mäkinen (teksti), Timo Niemi (kuvitus): Octobriana ja Helvetin X piiri. Tampere: Tampereen Sarjakuvaseura ry, 1992. ISBN 951-96433-0-3.
  • Zippo 6. Helsinki: Reima Mäkinen, 1992.
  • Zippo 7. Kangasala: Reima Mäkinen, 1993.
  • Kupru. Kangasala: Reima Mäkinen, 1994.
  • Palaneen käryä balkongilla. Tampere: Suuri Kurpitsa, 1996. ISBN 952-9887-06-X.
  • Reima Mäkinen ja Kari Sihvonen: Ruuhkalukemisto. Helsinki: Reima Mäkinen ja Kari Sihvonen, 2001. ISBN 978-951-98812-0-1.
  • Reima Mäkinen ja Kari Sihvonen: Kivisyli. Helsinki: Suomen Yrityslehdet Oy, 2002. ISBN 952-5449-21-1.
  • Ruskaa pakkasella. Helsinki: Suomen Yrityslehdet Oy, 2003. ISBN 952-5449-10-6.
  • Erogaroguru 1. Helsinki: Reima Mäkinen, 2006.
  • Erogaroguru 2. Helsinki: Reima Mäkinen, 2006.
  • Metamanga. Helsinki: Reima Mäkinen, 2006.
  • Erogaroguru 3. Helsinki: Reima Mäkinen, 2007.
  • Mangan Harmaasävyt. Helsinki: Opus, 2007. ISBN 978-952-99436-3.
  • Mangan värit. Helsinki: Osuuskunta Lilith, 2009. ISBN 978-951-98810-3-4.
  • Reima Mäkinen, Petri Tolppanen, Timo Niemi, Vesa Vitikainen ja Sauli Jokinen: Octobriana The Exotic Time Domina. Sastamala: Musta Ritari, 2015. ISBN 978-952-6630-09-0.
  • Mantšuria – Mannerheimin tulikaste. Helsinki: Reima Mäkinen, 2019. ISBN 978-951-98812-1-8.

Viitteet

  1. ↑ Suomen pelimuseo vapriikki.fi. Viitattu 17.12.2018.
  2. ↑ Rock, joka tiesi liikaa widerscreen.fi. Viitattu 10.12.2018.
  3. ↑ Ville Hänninen (toim.): Kotimaisia sarjakuvantekijöitä, s. 125-127. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2004. ISBN 951-962-571-5.
  4. ↑ Harri Römpötti: Demari, 31.3.1992.
  5. ↑ Alkuvuoden 2019 postimerkeissä monia mielenkiintoisia teemoja mm.äitiyspakkaus, Japani ja laulujoutsen posti.com. Viitattu 16.12.2018.
  6. ↑ Jokinen, Heikki & Kalervo Pulkkinen (toim.): Suomalaisen sarjakuvan ensyklopedia, s. 68-69. Kemi: Kemin sarjakuvakeskus, 1996. ISBN 952-9686-10-2.
  7. ↑ Kupla-akatemia 2001 julkaistu sarjakuvaseura.fi. Viitattu 17.12.2018.
  8. ↑ Nurmi, Veikko: Sanaristikoiden maailma. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-09385-1.
  9. ↑ Sanaseppo, 1993, nro 4.
  10. ↑ Jukka Heiskanen: Apinasta Artistiksi. Sarjainfo, 1993, nro 2, s. 30-35. Helsinki: Suomen Sarjakuvaseura ry..
  11. ↑ Aamulehti, 19.3.1996.
  12. ↑ Tapio Pessi: Reima ei ole juppi eikä nörtti, vaan multimedian sekatyöläinen. Satakunnan Kansa, 28.10.1997.
  13. ↑ Pirkka, 1997, nro 8.
  14. ↑ Peräsmiehen seikkailut vihdoinkin digitaaliajassa! www.saunalahti.fi/~tkokkila. Viitattu 17.12.2018.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Reima_Mäkinen&oldid=17782681”