Ero sivun ”Atomi” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Atomi”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 16689189 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 15. elokuuta 2017 kello 14.04 (UTC))
Elektronipilven merkitys tarkennettu.
Rivi 37:
 
== Rakenne ==
Atomi jaetaan [[atomiydin|ytimeen]], joka koostuu protoneista ja neutroneista, ja ydintäytimen ulkopuolella olevaan samaan määrään verhoavaan [[elektroni|elektronieja]]verhoon,. Elektronin todennäköistä jokasijaintia puolestaankuvataan koostuuteoreettisella elektroneistatodennäköisyysjakaumalla. ElektroniverhoaTätä aluetta, missä elektroni voi teoreettisesti sijaita kutsutaan myös elektronipilveksi-, myös muutverhoksi, nimitykset ovat mahdollisia-kuoreksi. Protonit ja neutronit ovat massaltaan moninkertaisesti elektroneja suurempia, ja atomin massa onkin pitkälti keskittynyt ytimeen. Ytimen ja elektronipilven väliin jää täysin tyhjää tilaa ja suurin osa atomin tilavuudesta onkin tyhjää.<ref>{{cite book|first1=Milton|last1=Orchin|first2=Roger S.|last2=Macomber|first3=Allan|last3=Pinhas|first4=R. Marshall|last4=Wilson|year=2005|url=http://media.wiley.com/product_data/excerpt/81/04716802/0471680281.pdf|title=Atomic Orbital Theory}}</ref>
 
Atomin todellista rakennetta on hankala kuvata täsmällisesti ja atomia kuvatessa tyydytään suuripiirteiseen ja yksinkertaistettuun kuvaamiseen. Ns. Rutherfordin atomimallissa elektroni kuvataan kiertämään tiettyä, usein pyöreän muotoista rataa, vaikkei todellisuudessa tarkkaa rataa voida laskea. Ytimen ja elektroniverhon välinen etäisyys joudutaan kuvaamaan hyvin yksinkertaisesti, sillä jos atomin ydin olisi marmorikuulan kokoinen, elektroni sijaitsisi 50 metrin päässä.
Rivi 49:
=== Elektronipilvi ===
 
Atomiytimen ympärillä sijaitsee protoneihin nähden sama määrä [[elektroni|elektroneja]] (e<sup>&minus;</sup>), joiden todennäköistä sijaintia kuvastaa teoreettinen todennäköisyysjakauma. Elektronit eivät kulje ympyräradalla, eikä edes jatkuvaa käyrää pitkin, niillä ei ole määriteltyä kulmanopeutta, eikä hetkellistä nopeutta. Elektroni ei sanan varsinaisessa merkityksessä siten "liiku" tai "kierrä" lainkaan vaan "on olemassa" tietyssä pisteessä tietyllä hetkellä, todennäköisyydellä ja etäisyydellä atomiytimestä.<ref>{{cite book|first1=Milton|last1=Orchin|first2=Roger S.|last2=Macomber|first3=Allan|last3=Pinhas|first4=R. Marshall|last4=Wilson|year=2005|url=http://media.wiley.com/product_data/excerpt/81/04716802/0471680281.pdf|title=Atomic Orbital Theory}}</ref>
Ytimen ympärillä on negatiivisesti varautuneista [[elektroni|elektroneista]] (e<sup>&minus;</sup>) koostuva elektroniverho/elektronipilvi. Perustilassaan atomit ovat sähköisesti neutraaleja, jolloin protoneja ja elektroneja on yhtä paljon.
 
Saman alkuaineen kaikissa atomeissa on yhtä monta protonia. Protonien lukumäärä on samalla alkuaineen [[järjestysluku (kemia)|järjestysluku]] [[alkuaineiden jaksollinen järjestelmä|jaksollisessa järjestelmässä]]. Saman alkuaineen atomeilla voi kuitenkin olla eri määrä neutroneja ja sen mukaisesti eri massaluku. Tällä tavalla toisistaan eroavia atomeja sanotaan alkuaineen eri [[Isotooppi|isotoopeiksi]]. Saman alkuaineen eri isotooppien kemialliset ominaisuudet ovat samanlaisia, mutta ne voivat erota esimerkiksi [[radioaktiivisuus|radioaktiivisuutensa]] puolesta.
Rivi 63:
==== Elektronipilven tarkempi rakenne ====
[[Kuva:HAtomOrbitals.png|250px|thumb|Orbitaalien muotoja. Ylälaidassa olevat kirjaimet symboloivat orbitaalin kirjainsymbolia ja reunassa olevat numerot pääkvanttilukua.]]
ElektronipilviEri voidaanatomien kuvitellaelektronipilvet erilaisinavaihtelevat atomiaelektronien kiertävinämäärästä ratoinariippuen, joihinniitä elektronitvoidaan ovatkuvailla järjestäytyneet.erilaisina Malliatomin eiympärillä annaolevina kovin tarkkaa kuvaa siitätilvauusmalleina, mitenjoissa elektronit todennäköisimmiten ovat todellisuudessa järjestäytyneet. Kvanttimekaaninen [[atomimalli]] kuitenkin antaa tarkemman kuvauksen elektronien paikasta elektronipilvessä. Kvanttimekaaninen atomimalli lähtee ajatuksesta, että elektronin sijainnin määrää neljä tekijää: pääkvanttiluku ''n'', sivukvanttiluku ''l'', magneettinen kvanttiluku ''m<sub>l</sub> ja [[spin]] ''s''.<ref>{{cite book|first1=Milton|last1=Orchin|first2=Roger S.|last2=Macomber|first3=Allan|last3=Pinhas|first4=R. Marshall|last4=Wilson|year=2005|url=http://media.wiley.com/product_data/excerpt/81/04716802/0471680281.pdf|title=Atomic Orbital Theory}}</ref>''
 
Jokainen elektronitaso eli pääkvanttiluku jakaantuu useisiin sivukvanttilukuihin eli [[orbitaali|orbitaaleihin]]. Jokaista pääkvanttilukua kohti on sivukvanttilukuja yksi vähemmän kuin pääkvanttiluvun järjestysnumero on eli tottelee kaavaa ''l''&nbsp;=&nbsp;''n''&nbsp;&minus;&nbsp;1. Näin ollen se voi saada arvon nolla. Jokaista arvoa kohti on annettu oma kirjainsymboli, jotka näkyvät taulukosta:
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Atomi