Ero sivun ”Atomi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 80.220.130.56 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 4shadoww tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 76:
Huomaa, että jokaista pääkvanttilukua kohden ovat mahdollisia kaikki sivukvanttilukuarvot, jotka ovat itseään vähintään yhtä pienempiä. Toisin sanoen toinen energiataso saa sivukvanttiluvut 1 ja 0 eli toisella energiatasolla on sekä s-orbitaali ja p-orbitaali (p-orbitaaleja on kolme, josta myöhemmin). Jokaisella orbitaalilla on omanlaisensa muoto &ndash; S-orbitaalit on pallomaisia ja p-orbitaalit ovat muodoltaan kahdeksikkoja. P-orbitaaleja on aina kolme kullakin energiatasolla; jokaiselle ulottuvuudelle yksi. Eri p-orbitaaleja merkitään p<sub>x</sub>-, p<sub>y</sub>- ja p<sub>z</sub>-orbitaaleiksi. Yleensä erikseen merkitseminen on turhaa ja kaikki orbitaalit ilmoitetaan kuin yhtenä orbitaalina. Kaikki samalla energiatasolla olevat p-orbitaalit ovat samanenergisiä. Magneettinen kvanttiluku saa samat arvot kuin sivukvanttiluku, mutta se saa vastaavat arvot myös negatiivisina.
 
[[Spin]] on yksi tärkeimmistä elektronin ominaisuuksista, kun mietitään atomin elektronikonfiguraatiota eli elektronien sijoittumista elektronipilveen. Spinin voidaan ajatella olevan tietynlaista elektronin pyörimistä. Elektronin pyörimistä ei pidä sekoittaa pyörimiseen, jonka ihminen havaitsee vaan se on jotakin muuta. Jos elektronin pyöriminen akselinsa ympäri olisi vastaavaa kuin klassisen fysiikan ymmärtämä pyöriminen, elektroni pyörisi lähes kymmenkertaisella valonnopeudella akselinsa ympäri. Elektronin [[spin]] voi olla joko ½ tai &minus;½. Spin ilmoittaa ”pyörimissuunnan”.
 
Elektroneja sijoitetaan orbitaaleille kolmen säännön avulla: [[Minimienergiaperiaate|minimienergiaperiaatteen]], [[Paulin kieltosääntö|Paulin kieltosäännön]] ja [[Hundin sääntö|Hundin säännön]] avulla. Alkuaineen järjestysluvun ja samalla elektronien lukumäärän kasvaessa eri orbitaalit täyttyvät seuraavassa järjestyksessä:
Rivi 101:
=== Atomimalleja ===
 
Reilu 2&nbsp;000 vuotta sitten filosofi [[Platon]] esitteli teoksessaan ''[[Timaios (dialogi)|Timaios]]'' eri alkuaineiden atomeja. Hän yhdisti jokaiseen [[Klassiset alkuaineet|klassiseen alkuaineeseen]] – maahan, ilmaan, tuleen ja veteen – säännöllisen monikulmion, niin kutsutun [[Platonin kappale|Platonin kappal]]eenen, niin että maata vastasi kuutio, ilmaa oktaedri, vettä ikosaedri ja tulta tetraedri. Platon ajatteli jokaisen alkuaineen koostuvan omanlaisistaan atomeista, kuten nykyteoriatkin olettavat.
 
Nykyisistä, tieteellisiin havaintoihin perustuvista atomimalleista ensimmäinen on [[elektroni]]n löytäjän [[Joseph John Thomson|Joseph Thomson]]in [[Thomsonin atomimalli|rusinapullamalli]]. Atomin oli havaittu olevan sähköisesti neutraali, mutta koostuvan erimerkkisesti varautuneista hiukkasista. Klassisen teorian mukaan ainoa mahdollinen pysyvä atomimalli oli sellainen, jossa positiiviset ja negatiiviset hiukkaset ovat tasaisesti levittyneet atomiin kuin rusinat pullaan.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Atomi