Ero sivun ”Leningradin koodeksi” versioiden välillä
Ak: Uusi sivu: thumb|Leningradin koodeksin kansilehti '''Leningradin koodeksi''' (''Codex Leningradensis'', ''Codex L''), josta joskus käytetään... |
(ei mitään eroa)
|
Versio 17. heinäkuuta 2016 kello 22.02
Leningradin koodeksi (Codex Leningradensis, Codex L), josta joskus käytetään myös nimeä Pietarin koodeksi (Codex Petropolitanus) on vuosien 1008-1010 aikana kopioitu käsikirjoitus heprealaisesta raamatusta.[1][2] Käsikirjoitusta säilytetään Venäjän kansalliskirjastossa, joka suosii nimitystä Leningradin koodeksi. Kirjastossa käsikirjoitus on indeksoitu kokoelmiin sen edellisen omistajansa mukaan nimellä Firkovitsh B19 A.[1]
Leningradin koodeksi on vanhin tunnettu kokonaisen heprealaisen raamatun sisältävä hepreankielinen käsikirjoitus. Aleppon koodeksi on lähes sata vuotta vanhempi, mutta se ei ole säilynyt kokonaisena. Leningradin koodeksia on käytetty pohjana nykyiselle viralliselle juutalaiselle raamatuntekstille[3] ja myös lähes kaikki uudet englanninkieliset Vanhan Testamentin käännökset pohjautuvat tähän käsikirjoitukseen.[1]
Historia
Käsikirjoituksen kirjoitusajankohta on merkitty koodeksiin usealla tavalla. Tekstin mukaan kirjoitusajankohta on perinteisen juutalaisen ajanlaskun mukaan vuonna 4770 ja islamilaisen ajanlaskun mukaan vuonna 399. Lisäksi kirjoitusajankohta määritetään muutamien historiallisten tapahtumien perusteella: 940 vuotta toisen temppelin tuhoutumisen jälkeen, 1319 vuotta kreikkalaisten vallan päättymisen jälkeen ja 1444 vuotta kuningas Joojakim:in maanpaon jälkeen. Nykytietämyksen mukaan annetut aikamääreet eivät täysin täsmää keskenään, mutta kaikki aikamääreet Joojakimin maanpakoa lukuun ottamatta kuitenkin sijoittuvat vuosille 1008-1010. Joojakimin maanpako tapahtui todennäköisesti jo 1607 vuotta ennen Leningradin koodeksin kirjoittamista. 163 vuoden virhe voi johtua joko koodeksin kirjurin laskuvirheestä tai nykytutkijoiden vääristä tekstitulkinnoista. [3]
Koodeksiin tehtyjen merkintöjen mukaan koodeksi on kirjoitettu Kairossa, Egyptissä. Koodeksilla oli vain yksi kirjuri, Samuel ben Jaakob, joka kirjoitti konsonantit, vokaalimerkinnät sekä masoreettiset kommentit. Merkintöjen mukaan kirjuri käytti lähteenään käsikirjoitusta, jonka oli kirjoittanut Aaron ben Asher. Erityisesti vokaalimerkkejä on korjailtu kirjoittamisen jälkeen huomattavan paljon. Todennäköisesti korjausten tarkoitus on ollut tehdä käsikirjoituksesta enemmän ben Asherin tekstityylisuunnan mukainen. [1]
Lähteet
- ↑ a b c d Flint, Peter: The Dead Sea Scrolls, s. 39-40. Abingdon Press, 2013. ISBN 9781426771071. Google books. (englanniksi)
- ↑ Vasilyeva, O.: The Firkovich Odessa Collection: The history of its acquisition and research, present condition and historical value, s. 48. Julkaistu kirjassa: Studia Orientalia, Nide 95 , Suomen Itämainen Seura, 2003. The Society, 2003. (englanniksi)
- ↑ a b Hoffman, Joel: In the Beginning: A Short History of the Hebrew Language, s. 76-77. NYU Press, 2006. ISBN 9780814736906. Google books. (englanniksi)
