Ero sivun ”Alex Matson” versioiden välillä

Vuosina [[1905]]–[[1909]]1905–1909 Matson työskenteli eräässä vientiliikkeessä ja luki tänä aikana runoutta, sosialistista kirjallisuutta sekä [[Friedrich Nietzsche|Nietzschen]] ja [[Bernard Shaw]]'n’n teoksia. Matson aikoi aluksi ryhtyä taiteilijaksi, harjoitteli piirtämistä ja vesivärimaalausta ja opiskeli taidetta Hullissa. Lopetettuaan taideopintonsa Matson toimi tulkkina [[Montreal]]iin matkanneessa laivassa.

Palattuaan Suomeen Matson piti ensimmäisen taidenäyttelynsä [[Helsinki|Helsingissä]] ja työskenteli vuodesta [[1914]] lähtien taiteilijana ja taideopettajana. Ensimmäisen romaaninsa ''Maata paossa'' Matson julkaisi [[1920]].

Vuosina [[1922]]–[[1930]]1922–1930 Matson oli naimisissa kirjailija [[Kersti Bergroth]]in kanssa. He asuivat ensin [[Lontoo]]ssa jossa Matsonilla oli työpaikka Suomen suurlähetystössä, ja sitten [[Tyrisevä]]llä [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]]. Matsonin aloittesta Kersti Bergroth julkaisi vuosina [[1927]]-[[1930]] ''[[Sininen kirja]]'' -nimistä kirjallisuuslehteä, jossa esiteltiin englantilaista kulttuuria suomalaisille.

1930-luvulla Matson kirjoitti ''[[Finnish Trade Review]]'' -lehteen ja alkoi myös toimia kääntäjänä. Sodan jälkeen Matson oli mukana [[Tampere]]elle perustetussa [[Mäkelän piiri]]ssä. Tämä oli kirjastonjohtaja [[Mikko Mäkelä (kirjastonjohtaja)|Mikko Mäkelän]] johdolla toiminut kirjallinen piiri joka kokoontui säännöllisesti [[Tampereen kaupunginkirjasto]]ssa ja jonka jäseninä olivat muun muassa [[Lauri Viita]], [[Väinö Linna]], [[Harri Kaasalainen]], [[Viljo Paula]], [[Reino Mantere]] ja [[Mirkka Rekola]]. Matson julkaisi pääteoksensa ''Romaanitaide'' [[1947]], tätä teosta Väinö Linna käytti apuna suunnitellessaan kirjansa ''[[Tuntematon sotilas]]'' rakennetta, samoin Lauri Viita otti siitä vaikutteita.

* [http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=224&a=1474 Alex Matsonin haastattelu Ylen Elävässä arkistossa.].