Avaa päävalikko

Muutokset

969 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
→‎Historia: Kirjallisuuden historiaa
Kielitieteilijät eivät ole täysin varmoja siitä, miten liivin kieli erosi muista itämerensuomalaisista kielistä. Epäselvyyttä on esimerkiksi siitä, onko liivi läheisempää sukua [[võro|etelä-]] vai [[viron kieli|pohjoisvirolle]].<ref name="helsinki">[http://www.helsinki.fi/hum/sugl/oppimat/imsjohd/liivi.html Helsinki.fi - Liivin kielestä]</ref> Paikannimistötutkimuksen perusteella liivinkielisten alueet ulottuivat ennen paljon nykyistä laajemmalle. Liivinkielisten paikannimien verkko kattaa noin puolet nykyisen Latvian alueesta. Monet liivinkieliset ovat siirtyneet käyttämään indoeurooppalaista [[latvian kieli|latvian kieltä]] eli ''lättiä'', jota Latviassa pääasiallisesti puhutaan. Latvian kieli on kuitenkin saanut paljon vaikutteita liivistä; latvian eroavaisuudet liettuaan nähden ovat osittain liivin vaikuttamia. Toisin päin latvian kieli on vaikuttanut liiviin hyvin voimakkaasti, niin sanastoon kuin kielioppiinkin. Latvian kielen vaikutus onkin erkaannuttanut liiviä huomattavasti muista itämerensuomalaisista kielistä.
 
[[Tiedosto:Liivi keel.GIF|400px|thumb|oikea|Liiviläisten historialliset asuinalueet Latviassa, Liivinranta mustalla.]]Liivinmaa kristillistyi [[Baltia]]n alueista ensimmäisenä. Keskiajalla [[Saksalainen ritarikunta]] taisteli liiviläisiä ja muita Baltian pakanakansoja vastaan pakottaen nämä kasteeseen. Liivin kielen alkuperäinen alue käsitti sekä [[Liivinmaa]]n länsiosan että [[Kuurinmaa]]n pohjoisosan. Liivinmaalla puhutuista murteista katosi viimeisenä [[Salatsi]]n liivi 1800-luvulla. Itäliivin ja länsiliivin murteisiin jakautuva Kuurinmaan liivi on säilynyt nykypäiviin asti. [[Matteuksen evankeliumi]]n käänsi Kuurinmaan liivin länsimurteelle [[Miķeļtornis|pizālainen]] opettaja Jan Princ ja itämurteelle Nika Pollmann. Kummankin version tarkisti ja viimeisteli F. J. Wiedemann. Britannian ja Ulkomaiden Raamattuseura toimitti vuonna 1863 kummastakin 250 kappaleen painoksen, joka jaettiin [[Liivinranta|Liivinrannan]] asukkaille. Vielä 1930-luvulla liivin kielellä kirjoitettiin merkittävää kirjallisuutta. Esimerkiksi [[Uusi Testamentti]] käännettiin tuolloin liiviksi. Merkittävimpiä tuon ajan kirjallisuuden vaikuttajia olivat [[Kōrli Stalte]] ja [[Peter Damberg]]. Myös suomalaiset ja virolaiset kielentutkijat, kuten [[Lauri Kettunen]], vaikuttivat liivinkielisen kirjallisuuden kehittymiseen.<ref>Vaalgamaa, Edgar: ''Valkoisen hiekan kansa: Liiviläisten historiaa ja kulttuuria.'' Jälkisanat Valda Šuvcāne. Jyväskylä: Atena 2001. ISBN 951-796-235-5.</ref> Ponnisteluista huolimatta Uutta testamenttia ei saatu heti julkaistua, vaan se julkaistiin rahoitusvaikeuksien tähden vasta vuonna 1942. Sitä ennen kuitenkin julkaistiin vuonna 1936 Edgar Vaalgamaan kääntämä katekismus (''Pišķi katkismus'') ja vuonna 1937 yhtenä niteenä evankeliumit sekä Apostolien teot.<ref name=":0">{{Lehtiviite|Tekijä = Pajula, Marja|Otsikko = Liiviläiset 1920- ja 1930-luvuilla|Julkaisu = TUTKIELMIA VÄHEMMISTÖKIELISTÄ JÄÄMERELTÄ LIIVINRANTAAN. Vähemmistökielten tutkimus- ja koulutusverkoston raportti VI. Nordic-Baltic-Russian network of Finnic minority and regional languages, kolmas julkaisu. Studia humaniora ouluensia -julkaisusarja, osa 2.|Ajankohta = 2006|Julkaisija = University of Oulu}}</ref>
 
==Nykytilanne==
Liivinkielinen kuukausijulkaisu ''Līvli'' (suom. Liiviläiset), joka alun perin ilmestyi joulukuusta 1931 elokuuhun 1939, herätettiin jälleen henkiin vuonna 1992. Nyt lehti on tosin latviankielinen.<ref name=":0" />
 
Liivin kieli on hävinnyt normaalista käytöstä täysin. Isovanhemmilta opittuna kielenä sitä puhuu arviolta kymmenen ihmistä. Lisäksi on vielä noin kymmenen kielen opetellutta kielentutkijaa ja viisi kielen itsenäisesti opiskellutta. Vielä useampi on osallistunut liiviläisille kesäleireille tai yliopistokursseille ja oppinut näin ymmärtämään kieltä, mutta eivät käyttämään sitä keskustelemiseen. Liivinkieliseen opetukseen kouluissa osallistuu noin kymmenen henkeä, joista suurin osa on etnisiä liiviläisiä.<ref>[http://herkules.oulu.fi/isbn9789514283703/isbn9789514283703.pdf Valts Ernštreits - The Livonian Language Today]</ref> Liivinkielistä tekstiä pystyy lukemaan arviolta 50–60 henkilöä<ref>[http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/3928948.shtml Aamulehti - Viimeisellä rannalla]</ref>. Latvian kieltä käyttämään siirtyneet liiviläiset vaikuttivat latvian kielen liiviläismurteisiin, joita puhutaan sekä Kuurin- että Liivinmaalla. Olennainen ero latvian kieleen näillä murteilla on se, että niiden puhujat käyttävät liivin kielen mukaista ääntämystapaa<ref>[http://lepo.it.da.ut.ee/~lehti/Oralhistory/1.3.Mara.htm Livonian life stories: source of identity]</ref>.
 
Rekisteröitymätön käyttäjä