Magnus Uggla

ruotsalainen muusikko ja näyttelijä
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 14. kesäkuuta 2007 kello 18.05 käyttäjän George Esayas (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

Per Allan Magnus Claesson Uggla[1] (s. 18. kesäkuuta 1954 Östermalm, Tukholma, Ruotsi) on ruotsalainen muusikko ja näyttelijä.[2] Hänen tunnetuimpia kappaleitaan ovat muun muassa "Varning på stan" ja "Mitt decennium".

Magnus Uggla
Henkilötiedot
Syntynyt18. kesäkuuta 1954
Ammatti laulaja, näyttelijä
Muusikko
Aktiivisena 1975–
Tyylilajit pop, rock
Soittimet pianoView and modify data on Wikidata
Levy-yhtiöt Columbia Records
Aiheesta muualla
magnusuggla.nu

Hän nousi kuuluisuuteen vuoden 1977 aikoihin. Hänen musiikkinsa on tyyliltään tyypillistä ruotsalaista pop rock -musiikkia. Tyypillistä Ugglan kappaleille on niiden satiiriset tekstit, joissa ivataan ja pilkataan positiivisessa mielessä niin juorulehtiä kuin trubaduureja. Kappaleiden, jotka ivasivat muun muassa muskelimiehiä ("IQ", 1983), viidenkymmenenvillitystä ("Fula gubbar", 1986), juorulehtiä ("Jag mår illa", 1989) ja trubaduureja ("Trubaduren", 1993), myötä häntä on pidetty ivallisena mutta vitsikkäänä yhteiskunnan kommentoijana.[1]

Lisäksi hän on tunnettu pitkähköistä, kiharista hiuksistaan.

Lapsuus ja nuoruus

Magnus Uggla syntyi Tukholmassa, Ruotsissa patenttineuvos Claës Ugglan ja Madeleine Thielen kolmanneksi lapseksi. Hänellä on kaksi isoveljeä, Johan Fredrik Claesson Uggla (19511998) ja Gabriel Claesson Uggla (s. 1944). Uggla oli lapsena varsin vilkas ja niinpä hänet erotettiinkin koulusta useaan kertaan, ensimmäisen kerran viidennellä luokalla. Hän muun muassa varasti opettajilta rahaa, tappeli ja uhkaili muita oppilaita.[3]

Ensimmäisen yhtyeensä Uggla perusti noin neljätoistavuotiaana ja hän nousi pinnalle runsaat seitsemän vuotta myöhemmin. Valokuvausta harrastanut Gabriel-veli avusti Ugglaa ottamalla albumien kansien kuvat ja suunnittelemalla albumien ulkonäön. Hän perusti Gabriel Uggla AB -valokuvastudioyrityksen.

Musiikkiura

Uggla perusti ensimmäisen yhtyeensä jo vuonna 1968 naapureidensa kanssa Nackassa. Yhtyeen nimi oli JUSO, joka oli lyhenne yhtyeen jäsenten sukunimistä.[1] He soittivat Black Sabbathin innoittamaa musiikkia. Kappaleita olivat muun muassa Skogen Brinner ja Domedagen.[4] Yhtye sai vain kourallisen epäonnistuneita esiintymisiä Tukholman nuorisotaloissa. Kerran nuorisotalon ohjaaja pyysi yhtyettä lopettamaan soittamisen, mutta he saisivat kuitenkin täyden maksun keikasta. Yhtye päätti kuitenkin soittaa konserttinsa loppuun, vaikka yleisöä ei enää ollutkaan jäljellä.

Yhtyeen soitti muun muassa Pugh & Naturen ja Telefonpajsarnin lämmittelybändeinä.[1] JUSO hajosi, kun Magnus muutti isänsä luokse asumaan, kun Magnuksen vanhemmat erosivat. Yhtyeen muut jäsenet jatkoivat, mutta yhtyeen nimeksi tuli Alexander Lucas (ruots. Alexander Lukas = Hannu Hanhi). Se oli hetken aikaa melko suosittu Tukholmassa.[4]

Uran alku

Ugglan varhainen musiikki näytti saaneen vaikutuksia englantilaisesta punkista ja rockista, mutta siinä oli myös muun muassa syntikkapopin piirteitä. Hänen ensimmäinen albuminsa Om Bobbo Viking ilmestyi vuonna 1975. Levyn kannessa hänet on voimakkaasti meikattu. Levy sai melko huonon vastaanoton, ilmestyttyään se myi vain 500 kappaletta.[5] Levyn kappaleista kuitenkin erityisesti "Hallå" sai myöhemmin paljon kuuntelijoita. Lisäksi Uggla pääsi samana vuonna esittämään levyltä kappaleen "Bobbo Viking" SVT-kanavan Nöjesmazarinen-musiikkiohjelmassa.

Seuraava levy, Livets teater, ilmestyi vuonna 1976. Albumin rakenne on erikoinen, sillä siinä on tavallisten kappaleiden lisäksi "Livets teater" -osuus, joka on todella monipuolinen ja vaihteleva. Levyn sanottiin olleen edellä aikaansa, aivan kuten Om Bobbo Vikinginkin.[6]

Läpimurto ja tyylin selkeytyminen

Seuraava levy Va ska man ta livet av sig för när man ändå inte får höra snacket efteråt ilmestyi vuonna 1977. Albumi oli ehdottomasti Ugglan läpimurto. Hänestä tuli teini-idoli; nuoret rakastivat häntä, vanhemmat ihmiset vihasivat.[7] Albumin kappaleista hitiksi nousi ehdottomasti "Varning på stan", joka on yksi Ugglan tunnetuimpia kappaleita. Kappale on lisäksi monella kokoelmalevyllä. Vuonna 1978 ilmestyi Vittring-albumi, joka myi kultaa. Kahden edellisen levyn menestyksen myötä Uggla osallistui vuonna 1979 Melodifestivalen-laulukilpailuun kappaleellaan "Johnny the Rucker". Menestystä hän ei kilpailussa saavuttanut, sillä hän sijoittui viimeiseksi 22 pisteellä.[1] Uggla kertoi myöhemmin olleensa hieman juovuksissa esittäessään kappaletta.[8]

Vuosina 1977–1979 ja 1981 Uggla yritti lyödä itsensä läpi kansainvälisille markkinoille englanninkielisillä versioilla kappaleistaan "Hallå" (Hello), "Varning på stan" (Hit the girls on the run), "Vittring" (Everything you do), "Asfaltbarn" (Concrete kid), "Vår tid 1977" (Body love), "Jag vill inte tillbaks" (Ain't about to go back) ja "Skandal bjotis" (Scandal beutis). Levyillä englanninkielisiä kappaleita ei kuitenkaan juurikaan ole.

1980-luvulla Ugglan musiikki kehittyi popmusiikkia kohti. Vuonna 1983 julkaistun albumin Välkommen till folkhemmet kappaleet sisälsivät satiirista tekstiä.[1] Satiirisista teksteistä tuli hänen tavaramerkkinsä.[1] Vuoden 1986 albumissa Den döende dandyn satiirisuus nousee hyvin esiin. Ivan kohteeksi joutuvat muun muassa sukupuolitaudit.

Vuonna 1987 Uggla julkaisi Tomas Ledinin tuottaman Allting som ni gör kan jag göra bättre -albumin, jolla on pelkästään Ugglan esittämiä cover-versioita tunnetuista ruotsalaisista kappaleista. Kukaan ei aikaisemmin ollut tehnyt mitään vastaavaa.[9] Albumin nimi itsessään jo viittaa omalla ugglamaisella tavallaan cover-versioihin ("Allting som ni gör kan jag göra bättre" = suom. "Kaikki, mitä te teette, voin minä tehdä paremmin"). Levyn yksi tunnetuimmista kappaleista on Lasse Tennanderin "Ska vi gå hem till dig".

Vuonna 1989 ilmestynyt 35-åringen -albumi sisälsi muutaman Ugglan kuuluisimpia kappaleita. Kappaleet, kuten "Jag mår illa", osoittautuivat todellisiksi jymymenestyksiksi. Albumia myytiin muutamassa viikossa julkaisunsa jälkeen yli 66 000 kappaletta. Seuraavaa albumia saatiin odottaa neljä vuotta. Uggla esiintyi vuonna 1992 Povel Ramelin "Knäpp igen" -revyyssä.[5] Seuraavan vuonna ilmestynyt Alla får påsar jatkoi kuitenkin Ugglan menestystä, ja se sisälsi muun muassa tunnetun 4 sekunder -kappaleen. Vuotta myöhemmin ilmestynyt 100% Uggla – Absolut inget annat -kokoelmalevy myi myös hyvin. Albumi sisältää 18 Ugglan hittiä vuosien varrelta.

Seuraava studioalbumi, Karaoke, ilmestyi vuonna 1997 ja myi kultaa. Sitä tilattiin kauppoihin yli 40 000 kappaletta ennen ilmestymistään.[10] Vuosiksi 1997–1998 Uggla laati Tukholman Hamburger Börsiin[10] kapakkashow'n, "Nya Drygare Uggla".[5] Se jatkui Göteborgissa vielä vuoteen 1999 asti.[11]

Tyyli muuttuu

2000-luvulla Uggla on palannut takaisin rock-tyylisempään musiikkiin. Vuonna 2000 ilmestyneeltä Där jag är e're alltid bäst -albumilta hitiksi nousi muun muassa "Nitar och läder". Albumi nousi ilmestyttyään Ruotsin albumilistan kärkeen.[12] Kaksi vuotta myöhemmin hän teki virallisen kappaleen jalkapallon MM-kisoihin 2002.

Lisäksi hän laati uuden kapakkashow'n, Best in show, 2004–2005.[1]

Uggla on 2000-luvulla esiintynyt muidenkin artistien kanssa. Vuonna 2001 hän esiintyi The Arkin ja Håkan Hellströmin kanssa[13] ja kesällä 2005 hän oli kiertueella Lena Philipssonin ja Darin Zanyarin eli Darinin kanssa.[14] Saman vuoden loppuun mennessä Ugglan albumeita oli myyty Ruotsissa lähemmäs kolme miljoonaa kappaletta.[7]

22. helmikuuta 2006[15] Uggla julkaisi Ett bedårande barn av sin tid -albumin, jossa hän tulkitsee esikuvansa Karl Gerhardin kupletteja.[1] Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun hän tulkitsee Gerhardia. Hän on aikaisemmin tehnyt cover-version Gerhardin teoksesta Jazzgossen albumillaan Va ska man ta livet av sig för när man ändå inte får höra snacket efteråt. Lisäksi hän esitti Gerhardin 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi järjestetyssä tilaisuudessa vuonna 1991 kappaleen "Katt bland hermeliner".[15]

Melodifestivalen 2007

Uggla oli ehdolla Ruotsin edustajaksi vuoden 2007 Eurovision laulukilpailuun kuningaskuntaparodisella kappaleellaan "För kung och fosterland". Kappale sai ensiesityksensä lauantaina 24. helmikuuta Melodifestivalenissa.[16] Uggla selvitti tiensä seuraavaan kierrokseen eli niin sanottuun "Andra chanseniin".

Kappaleen sanoista nousi melkoinen kohu, sillä ensimmäisen säkeistön loppupuolella lauletaan "Har vi lite tråkigt min fru och jag ringer vi in en skum polack". Polacker i Sverige -järjestön mukaan kappale loukkaa puolalaisia, joten se kirjoitti SVT:lle jopa protestin Ugglaa vastaan. Ugglaa uhattiin hylkäyksellä jos kappale voittaisi tai hän ei muuttaisi kappaleen sanoja. Uggla itse sanoi, ettei hän ole tehnyt mitään väärää ja etteivät kappaleen sanat hyökkää puolalaisia vastaan, joten sanoissa ei ole mitään muutettavaa.[17]

Uggla oli Sonja Aldénin kanssa suurimpia ennakkosuosikkeja Aftonbladetin 3. maaliskuuta tekemän kyselyn mukaan.[18] Ugglaa parhaana piti 33 % äänestäneistä. Molemmat eivät kuitenkaan voineet voittaa, vaan heidät painostettiin kaksintaisteluun. Se sai aikaan aikamoisen äänestyskaaoksen. Moni kiivastunut lukija kirjoitti keskellä yötä viestejä, etteivät he olleet tulleet paikalle äänestämään Ugglaa. Uggla putosi näin ennakkosuosikkina yllättäen jatkosta, mitä ihmeteltiin todella paljon.[19] Fiaskon myötä Uggla boikotoi Melodifestivalenia sanomalla, että jos hän olisi voittanut, olisi hän antanut jonkun muun esittää kappaleensa.[18] Uggla lähti festivaalin jälkeisestä tilaisuudesta oltuaan siellä ainoastaan puoli tuntia, ja sanoi, ettei boikotoinut ainoastaan jälkitilaisuutta vastaan, vaan myös itse Melodifestivalenia.[18]

Näyttelijäura

Muusikonuransa ohella Uggla on kiinnostunut näyttelemisestä. Hän opiskeli Calle Flygaren teatterikoulussa 1970-luvun puolessavälissä, mutta hänet erotettiin melko pian, koska hän nukkui pommiin ja tuli kenraaliharjoituksiin krapulassa.[2] Vuonna 1976 hän sai sivuroolin Jonas Cornellin elokuvassa Bluff Stop. Elokuvassa hän näytteli kouluun kyllästynyttä Vincentiä. 1980-luvulla Uggla vaikutti monissa radiokuunnelmissa, kuten muun muassa kuolleena miehenä kylpyammeessa. Uggla sai lehdistöltä hyvää kritiikkiä ja näytteli vuonna 1982 melko isoa roolia Staffan Hildebrandin elokuvassa G - som i gemenskap. Elokuvassa hän näytteli homoseksuaalia Kristofferia.

Vuonna 1984 Uggla näytteli Schüll-nimistä kauppiasta Hans Alfredssonin trillerissä Falsk som vatten. Seuraavan kerran Uggla esiintyi elokuvassa vasta vuonna 2000, jolloin hän näytteli psykiatria tukholmalaisessa elokuvassa Sex, lögner och videovåld.[20]

Uggla on myös esiintynyt monissa kapakka-, radio- ja teatteriesityksissä,[21] kuten Tiggarens Opera -operetissa vuonna 1999 yhdessä Sven-Bertil Tauben kanssa Malmön musiikkiteatterissa.[1]

Kunnianosoitukset

Vuonna 1991 Uggla vastaanotti äitinsä serkun puolisolta Povel Ramelilta ruotsalaisen Karamelodiktstipendiet-stipendin. Stipendi oli suuruudeltaan 20 000 kruunua.[22]

Uggla valittiin Ruotsin parhaaksi miespuoliseksi liveartistiksi ja hänelle myönnettiin ensimmäinen Guldgadden-palkinto vuonna 1999. Lisäksi hänelle on myönnetty kaiken kaikkiaan seitsemän Rockbjörnen-palkintoa: vuoden parhaasta ruotsalaisesta albumista 1983 (Välkommen till folkhemmet), 1986 (Den döende dandyn) ja 1989 (35-åringen), minkä lisäksi hänet valittiin vuoden ruotsalaiseksi miesartistiksi vuosina 1983, 1986, 1989 ja 1993.[1]

Vuonna 2005 hän sai 30 000 kruunun arvoisen stipendin Karl Gerhard -seuralta.[15] Seura perusteli stipendin antamista Ugglalle sanomalla hänen olevan meidän aikamme Karl Gerhard.[15]

Yksityiselämä

Nykyään Ugglan perheeseen kuuluu vaimo Louise ja kolme lasta, Emelie (1979), Agnes (1991) ja Ruben (1997). Emelien hän sai vuonna valokuvamalli Ann Furelidin kanssa, ja Agnesin ja Rubenin nykyisen vaimonsa kanssa.[8]

Vuonna 1992 hän joutui polkupyöräonnettomuuteen. Hänen aurinkolasinsa menivät rikki ja niistä irronneet palaset vahingoittivat hänen kasvojaan. Hän säästyi kuitenkin suurimmilta vahingoilta.[3]

Nykyään Uggla asuu omakotitalossa Danderydissä, Tukholman ulkopuolella.[23] Hänellä on ruotsalaisen Aftonbladetin mukaan yli 28 miljoonan kruunun omaisuus.[24]

Diskografia

Studioalbumit

Livealbumit

Kokoelma-albumit

Singlet

  • 1976Sommartid
  • 1977Varning på stan
  • 1977Yeh, why not
  • 1977Ja just du ska va gla
  • 1978Vittring
  • 1979Everything you do
  • 1980Apatí
  • 1980Centrumhets
  • 1981Ain’t about to go back
  • 1981Sommartid (ny version)
  • 1981Body love
  • 1983IQ
  • 1986Joey Killer
  • 1986Fula gubbar
  • 1987Vem kan man lita på
  • 1987Ska vi gå hem till dig
  • 1989Jag mår illa
  • 1989Baby boom
  • 1989Dum dum
  • 1990Stig in och ta en cocktail
  • 1989Jag mår illa
  • 1989Baby boom
  • 1989Dum dum
  • 1993Varning på stan
  • 19934 sekunder
  • 1993Jånni Balle
  • 1993Till dom otrogna
  • 1993Dansar aldrig nykter
  • 1993Victoria
  • 1993Trubaduren
  • 1994På turné (promootio)
  • 1994Mitt decennium (promootio)
  • 1997Kung för en dag
  • 1997Jag vill
  • 1998Pom pom
  • 1998Hand i hand
  • 1998Gör det (promootio)
  • 2000Nitar & läder
  • 2000Hotta brudar
  • 2000Morsan é okej
  • 2000Stockholms heta nätter (promootio)
  • 2001Där vi är e're alltid bäst
  • 2002Vi ska till VM
  • 2004Värsta grymma tjejen
  • 2004Efterfest
  • 2004Nu har pappa laddat bössan
  • 2006Vart tar alla vackra flickor vägen (promootio)
  • 2007För kung och fosterland

EP:t

Elokuvaroolit

[20]

Triviaa

  • Magnus Uggla on 1,68 metriä pitkä.[2]

Lähteet

  1. a b c d e f g h i j k För kung och fosterland Magnus Uggla blogg. Viitattu 3. toukokuuta 2007. (ruotsiksi)
  2. a b c Magnus Uggla - Biography IMDb. Viitattu 3. toukokuuta 2007. (englanniksi)
  3. a b LetsSingIt: Magnus Uggla – Biography Let's Sing It. Viitattu 16. toukokuuta 2007. (ruotsiksi)
  4. a b Magnus Uggla – The Uggly Strix Site home.swipnet.se. Viitattu 3. kesäkuuta 2007. (ruotsiksi)
  5. a b c Dagens Uggla sr. Viitattu 13. toukokuuta. (ruotsiksi)
  6. Livets teater home.swipnet.se. Viitattu 14. toukokuuta 2007. (ruotsiksi)
  7. a b Cafe.se – Jakten på Magnus Uggla Café. Viitattu 12. kesäkuuta 2007. (ruotsiksi)
  8. a b GD: Uggla ser numera nyktert på festivalen 22. helmikuuta 2007. Gefle Dagblad. Viitattu 19. toukokuuta 2007. (ruotsiksi)
  9. Allting som ni gör kan jag göra bettre VF. Viitattu 9. toukokuuta 2007. (ruotsiksi)
  10. a b Kung på krog och skiva Magnus Uggla inte rädd för att ge kollegorna en pungspark vf.se. Viitattu 13. toukokuuta 2007. (ruotsiksi)
  11. SVT.se – Melodifestivalen 07 SVT. Viitattu 14. toukokuuta 2007. (ruotsiksi)
  12. Magnu Uggla på Aftonbladet.se Aftonbladet. Viitattu 12. kesäkuuta 2007. (ruotsiksi)
  13. Hellström/Uggla/Ark Borgholm 2001 Darin Finland. Viitattu 12. toukokuuta 2007. (ruotsiksi)
  14. Darin Finland darinfinland.com. Viitattu 3. toukokuuta 2007.
  15. a b c d SvD: Magnus Uggla tolkar Karl Gerhard SvD. Viitattu 13. toukokuuta 2007. (ruotsiksi)
  16. Euroviisut - SVT nimesi jokerit Ruotsin karsintaan YLE. Viitattu 3. toukokuuta 2007.
  17. Magnus Uggla kan diskas för polacktext 2. maaliskuuta 2007. Dagens Nyheter. Viitattu 12. toukokuuta 2007. (ruotsiksi)
  18. a b c Aftonbladet: Uggla flydde festen i natt Aftonbladet. Viitattu 14. toukokuuta 2007. (ruotsiksi)
  19. Aftonbladet: "Läsarna: Uggla var bäst" 3. maaliskuuta 2007. Aftonbladet. Viitattu 14. toukokuuta 2007. (ruotsiksi)
  20. a b IMDB – Magnus Uggla IMDb. Viitattu 12. toukokuuta 2007. (englanniksi)
  21. Gylleneskor – Magnus Uggla Gylleneskor. Viitattu 12. toukokuuta 2007. (ruotsiksi)
  22. Karameller till Fredrik Lindström 29. toukokuuta 2001. Folket. Viitattu 23. toukokuuta 2007. (ruotsiksi)
  23. Svensk Politik: Magnus Uggla Kan Avgöra Valet 22. syyskuuta 2005. Svensk Politik. Viitattu 17. toukokuuta 2007. (ruotsiksi)
  24. Aftonbladet: De är rikast i schlagern 7. helmikuuta 2007. Aftonbladet. Viitattu 14. toukokuuta 2007. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla