Wikipedia

Timanttisutra

Timanttisutra on mahajana-buddhalaisuuden sutra Prajñāpāramitā (suom. täydellisen viisauden) -sarjasta. Se korostaa takertumattomuuden, minuuttomuuden ja tyhjyyden ymmärtämistä. Timanttisutra on yksi tunnetuimpia buddhalaisuuden tekstejä sydän- ja lootussutran ohella.

1990-luvulla Dunhuang-käsikirjoitusten seosta löydetty kopio kiinalaisen Timanttisutran versiosta on ajoitettu vuodelle 868.[1] British Libraryn mukaan se on vanhin kokonaan säilynyt painettu kirja.[2]

Nimi muokkaa

 
Kuva Dunhuang puupainokseksen Timanttisutrasta.

Aikaisin tunnettu sanskriitinkielinen nimi sutralle on Vajracchedikā Prajñāpāramitā Sūtra, mikä voitaisiin karkeasti suomentaa ”vajran leikkaavan täydellisen viisauden sutra”. Timanttisutra on hyvin arvostettu Aasiassa, missä harjoitetaan mahayana-buddhalaisuutta.

Sutran nimen käännös joillekin näiden maiden kielistä on:

  • Sanskriitiksi: वज्रच्छेदिकाप्रज्ञापारमितासूत्र, Vajracchedikā Prajñāpāramitā Sūtra
  • Kiinaksi: 《金剛般若波羅蜜多經》, Jingang Boreboluomiduo Jing (Chin-kang Po-je-po-lo-mi-to Ching); lyhennettynä 《金剛經》, Jingang Jing (Chin-kang Ching)
  • Japaniksi: 金剛般若波羅蜜多経, Kongō hannya haramita kyō, lyhennettynä 金剛経, Kongō-kyō
  • Koreaksi: 금강반야바라밀경, geumgang banyabaramil gyeong, lyhennettynä 금강경, geumgang gyeong
  • Mongoliaksi: Yeke kölgen sudur[3]
  • Vietnamiksi Kim cương bát-nhã-ba-la-mật-đa kinh, lyhennettynä Kim cương kinh
  • Tiibetiksi འཕགས་པ་ཤེས་རབ་ཀྱི་ཕ་རོལ་ཏུ་ཕྱིན་པ་རྡོ་རྗེ་གཅོད་པ་ཞེས་བྱ་བ་ཐེག་པ་ཆེན་པོའི་མདོ།, Wylie: ’phags pa shes rab kyi pha rol tu phyin pa rdo rje gcod pa zhes bya ba theg pa chen po’i mdo

Historia muokkaa

Tekstin koko historiaa ei tunneta, mutta japanilaisten tutkijoiden mukaan Timanttisutra voi olla aivan Prajñāpāramitā-kirjallisuuden alkuajoilta.[4] Jotkut läntiset tutkijat uskovat että Aṣṭasāhasrikā Prajñāpāramitā Sūtra kehitettiin aikaisemmasta Vajracchedikā Prajñāpāramitā Sūtrasta.[4]

On uskottu, että ensimmäisen Timanttisutran kiinankielisen käännöksen olisi tehnyt kunnioitettu kääntäjä Kumārajīva vuonna 401 eaa.[5] Hänen käännöstyylinsä on persoonallinen ja siihen sisältyy sulavuus, joka heijastaa alkuperäisen tekstin tarkoitusta sanatarkan kääntämisen sijaan. Kumārajīvan käännös on ollut suosittu monien vuosikymmenten ajan, ja se on myös vuoden 863 Duhuang-käärössä esiintyvä käännös.[6] Kumārajīvan käännöksen lisäksi esiintyy lukuisia muita käännöksiä. Timanttisutra käännettiin uudestaan sanskriitista kiinaan lukuisia kertoja: Bodhiruci vuonna 509, Paramārtha vuonna 558, Xuanzang vuonna 648 ja Yijingin vuonna 703.[7][8][9][10]

600-luvulla kiinalainen buddhalaismunkki Xuanzang vieraili Mahāsāṃghika-Lokottaravāda temppelissä Afghanistanissa. Hänen matkustustietojaan käyttäen nykyajan arkeologit ovat onnistuneet indentifioimaan luostarin paikan.[11] Birchbark käsikirjoituksen palasia ja monia mahayana sutria on löydetty alueelta, mukaan lukien Vajracchedikā Prajñāpāramitā Sūtra (MS 2385), ja nämä ovat nykyään osa Schøyen kokoelmaa.[11] Tämä käsikirjoitus oli kirjoitettu sanskriitin kielellä koristellulla versiolla gupta-kirjoituksesta. Tämä käsikirjoitus sisältää myös tekstin Medicine Buddha Sūtra (Bhaiṣajyaguruvaiḍūryaprabhārāja Sūtra).[11]

Etelä-Aasiassa Timanttisutra synnytti vahvan kulttuurin sutrien ympärille, johon sisältyi niiden kunnioitus ja kommentaarien kirjoittaminen. Tang Dynastian lopulla (907) Kiinassa oli yli 800 kommentaaria kirjoitettuna Timanttisutrasta.[12] Yksi parhaiten tunnetuimmista on Exegesis on the Diamond Sutra, jonka on kirjoittanut Hui Neng, Chan koulunkunnan kuudes patriarkka.[13]

Sisältö ja opetus muokkaa

 
Munkki Subhuti puhuttelee Buddhaa. Yksityiskohta Dunhuang puupainoksesta.

Kuten monet muutkin buddhalaiset sutrat, Timanttisutra alkaa lauseella ”näin olen kuullut” (eng. thus have I heard; Skt. evaṃ mayā śrutam). Sutrassa Buddha istuu alas käveltyään munkkiensa kanssa päivittäisen ruuankerjäämismatkan. Kunnioitettu Subhūti tulee Buddhan luokse ja kysyy kysymyksen. Sitä seuraa dialogi havaintojen luonteesta. Buddha käyttää paljon paradoksaalisia lauseita, kuten: ”Subhuti, mitä tulee totuuden selittämiseen, sitä ei voida selittää. Sen takia puhutuaan 'totuuden selittämisestä' ”.[14] Yleisesti ottaen Buddha yrittää opettaa Subhūtia eroon aikaisemmin oppimistaan, rajallisista ymmärryksistä kaikkeuden luonteen ja valaistumisen suhteen. Painottaen että kaikki muodot, ajatukset ja havainnot ovat vain illuusiota, Buddha opettaa että valaistumista ei voida saavuttaa niiden kautta; ne pitää kyetä asettamaan sivuun. Komentaariossaan Timanttisutrasta Hsing Yun selittää, kuinka neljä sutran keskeistä seikkaa ovat antaminen ilman takertumista minuuteen, kaikkien olentojen vapauttaminen kärsimyksestä ilman minuutta, eläminen ilman takertumisia ja oppiminen ilman takertumista.[15]

Läpi koko opetuksen Buddha toistaa kuinka onnistuneesti ymmärtäneelle vain neljän rivin toistaminen riittää tuottamaan kuvittelemattoman määrän hyvettä ja auttaa häntä lähemmäksi valaistumista. Sutra päättyy lyhyeen runoon:

”Kuten pieni pisara vettä, tai kupla kellumassa virrassa;

Kuten salaman välähdys kesäisestä pilvestä,

Tai välähtelevä lamppu, illuusio, varjo, uni.

Tällaisena pitäisi nähdä kaikki olemassaoleva.” [16]

Dunhuang puupainos muokkaa

British Libraryssä on säilössä puulaatasta painettu kopio Timanttisutrasta. Vaikkakaan se ei ole kaikkein vanhin esimerkki puulaattoilla painamisesta, se on vahin yksilö jossa on päivämäärä. Kirja suunnittelu ja taitto osoittaa hyvin kohti hyvin vanhahtavaa puulaatta painantaa.

Kopio on noin viisi metriä pitkä käärö. Arkeologi Sir Marc Aurel Stein osti sen vuonna 1907 munkilta, joka vartioi "Tuhansien buddhien luolana" tunnettua, suljettua paikkaa Mogao luolissa lähellä Dunhuangia, luoteeseen Kiinasta.

Sisäreunan kolofonissa lukee:

”Vapaaseen jakamiseen suurella kunnioituksella tehnyt Wang Jie, kahden vanhempansa pyynnöstä viidestoista neljättä kuutta yhdeksäntenä vuotena Xiantogista.” [11. toukokuuta 868]

Tämä on noin 587 vuotta ennen Gutenbergin Raamatun painamista.

Vuonna 2010 englantilainen kirjoittaja ja historioitsija Frances Wood, British Libraryn kiinalaisen osaston johtaja, oli mukana käärön restauroinnissa.[17][18] Sutra on nähtävissä kokonaisuudessaan British Libraryn verkkosivuilla.[19]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Soeng, Mu: Diamond Sutra: Transforming the Way We Perceive the World, s. 58. Wisdom Publications., 2012. ISBN ISBN 9780861711604.
  2. ↑ The Diamond Sutra British Library. Arkistoitu 18.6.2023. Viitattu 15.1.2017. (englanniksi)
  3. ↑ Manuscript of a Mongolian Sūtra wdl.org. Viitattu 17.8.2015.
  4. ↑ a b Williams, Paul: Mahāyāna Buddhism: the Doctrinal Foundations, s. 42. Routledge. ISBN ISBN 0-415-02537-0.
  5. ↑ The Korean Buddhist Canon: A Descriptive Catalogue www.acmuller.net. Viitattu 17.8.2015.
  6. ↑ Nattier, Jan: The Heart Sūtra: A Chinese Apocryphal Text, s. 153–223. Journal of the International Association of Buddhist Studies, 1992.
  7. ↑ The Korean Buddhist Canon: A Descriptive Catalogue www.acmuller.net. Viitattu 17.8.2015.
  8. ↑ The Korean Buddhist Canon: A Descriptive Catalogue www.acmuller.net. Viitattu 17.8.2015.
  9. ↑ The Korean Buddhist Canon: A Descriptive Catalogue www.acmuller.net. Viitattu 17.8.2015.
  10. ↑ The Korean Buddhist Canon: A Descriptive Catalogue www.acmuller.net. Viitattu 17.8.2015.
  11. ↑ a b c Buddhism - The Schoyen Collection schoyencollection.com. Viitattu 17.8.2015.
  12. ↑ Yongyou Shi: The Diamond Sūtra in Chinese Culture, s. 14. Buddha's Light Publishing, 2010. ISBN ISBN 978-1-932293-37-1.
  13. ↑ Hui Neng; Cleary, Thomas: The Sutra of Hui-neng, Grand Master of Zen: With Hui-neng's Commentary on the Diamond Sutra. Shambhala Publications, 1998. ISBN ISBN 9781570623486.
  14. ↑ Diamond Sutra Chapter 21 - Subhuti, do not maintain that the Buddha has this thought... www.diamond-sutra.com. Viitattu 17.8.2015.
  15. ↑ Hsing Yun: Four Insights for Finding Fulfillment: A Practical Guide to the Buddha's Diamond Sūtra, s. 87. Buddha's Light Publishing, 2012. ISBN ISBN 978-1-932293-54-8.
  16. ↑ Diamond Sutra Chapter 32 - Subhuti, if anyone gave to the Buddha an immeasurable quantity of the... www.diamond-sutra.com. Viitattu 17.8.2015.
  17. ↑ BBC: Restoring the world's oldest book, the Diamond Sutra. 5.12.2010, 17.8.2015. http://www.bbc.co.uk/news/uk-11912738 [{{{www}}} Artikkelin verkkoversio].
  18. ↑ IDP Newsletter Issue No. 38 idp.bl.uk. 5.4.2013. Arkistoitu 5.4.2013. Viitattu 17.8.2015.
  19. ↑ The Diamond Sutra The British Library. Viitattu 17.8.2015.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Sangharakshita: Timanttisutra ja buddhalainen viisauden perinne. Suomentanut Sarvamitra Dharmachari. Like, 2014. ISBN 952-471-204-0

Lisää aiheesta muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Timanttisutra&oldid=22250386”