Tiglatpileser III
Tiglatpileser III (oik. Pulu) oli muinaisen Assyrian kuningas vuosina 745–727 eaa. Hän oli luultavasti vallananastaja, joka kuulostaakseen uskottavammalta otti vanhan kuuluisan hallitsijanimen.
| Tiglatpileser III | |
|---|---|
 Tiglatpileser III palatsin seinässä olleessa steelassa. |
|
| Assyrian kuningas | |
|
745–727 eaa.
|
|
| Edeltäjä | Assur-Nirari V |
| Seuraaja | Salmanassar V |
| Henkilötiedot | |
| Kuollut | 727 eaa. |
Tiglatpileser aloitti Assyrian valtapiirin laajentamisen. Hänestä voidaan katsoa alkaneen Assyrian toisen suurvaltakauden. Pian valtaannousunsa jälkeen hän valloitti Urartun (nykyisessä Armeniassa). Lisäksi hän kävi sotaa Juudaa vastaan, josta on maininta Aikakirjoissa. Hän myös alisti Babylonian Assyrian vallan alle.
Nousu valtaan muokkaa
Assyria oli 700-luvulla eaa. poliittisesti ja sotilaallisesti heikko, ja pohjoisen Urartu hallitsi Assyrian kauppareittejä Välimerelle ja Iraniin. Assyrian kuningas Assur-Nirari V syöstiin vallasta keväällä 745 eaa.[1] Assur-Nirarin vastaiset joukot voittivat sisällissodan, ja sen seurauksena valtaan nousi Pulu, joka oli ollut aiemmin Kahlun kuvernööri. Ei ole tietoa, oliko Pulu kapinan aloittaja, mutta hän kuitenkin astui valtaistuimelle ja otti nimekseen Tiglatpileser III.[2] Nimi saattoi olla viittaus maineikkaiseen kuningas Tiglatpileser I:een.[1]
Tiglatpileser III alkoi nopeasti jakaa valtakuntaansa pienempiin provinsseihin, sillä suurilla provinsseilla oli usein itsenäisyysvaatimuksia. Pronvisseja oli vuonna 738 eaa. 80. Niiden johtoon Tiglatpileser asetti suoraan hänelle vastuussa olleen kuvernöörin.[1] Aiemmin kuvernööri oli käytännössä varsin itsenäinen, ja provinsseihin saattoi syntyä voimakkaita sukudynastioita, mutta Tiglatpileser esti viran välittymisen isältä pojalle.[2]
Tiglatpileser uudisti hallintojärjestelmän lisäksi asevoimia, ja hän määräsi, että jokaisen provinssin oli lähetettävä tietty määrä miehiä Assyrian armeijaa varten. Aiemmin armeija oli kerätty pakotetusta nostoväestä, mutta uuden mallin oli tarkoitus luoda pysyvä armeija. Tiglatpileser perusti näin ensimmäisen ammattiarmeijan.[2]
Sotaretket muokkaa
Tiglatpileser III:n ensimmäinen sotaretki suuntautui itään Zamuaan.[1] Hän otti myös Urartun kohteekseen, ja sinne hänen sotajoukkonsa marssivat 743 eaa. Seuraavaksi hän teki kostoretken Urartun liittolaisen Arpadin luo. Tiglatpileser piiritti kaupunkia kolmen vuoden ajan ja tapatti sen jälkeen sen asukkaat. Hän jakoi kaupungin alueet Assyrian kuvernöörien alaisuuteen. Arpadin tuhoon viitataan myös Raamatun Jesajan kirjassa ja Toisessa kuninkaiden kirjassa.[2]
Tiglatpileser valtasi 736 eaa. Medesin ja laajensi valtakuntansa nykyiseen Iraniin saakka. Assyria käsitti tuolloin koko Mesopotamian ja Levantin. Valtakunta ulottui Persianlahdelta, Iraniin ja Välimerelle.[2]
Kuningas Nabonassarin kuoleman jälkeen Babylonissa syttyi 729 eaa. kapina. Kuningas oli ollut luotettava vasalli, ja Tiglatpileser joutui kukistamaan kapinan. Hän myös teloitti usurpaattorin ja kruunautti itsensä Babylonian kuninkaaksi nimellä Pulu.[2]
Babylonista Tiglatpileser palasi pääkaupunkiinsa. Hän oli jo lähdössä kukistamaan kapinaa Samariassa, kun hän kuoli 727 eaa. luonnollisiin syihin. Hänen seuraajansa oli hänen poikansa Salmanassar V. Salmanassar jatkoi isänsä politiikkaa, mutta hän ei ollut yhtä taitava sotapäällikkö eikä poliitikko. Tiglatpileserin nuorempi poika Sargon II anasti vallan 722 eaa. Sargon ei juurikaan laajentanut Assyriaa, mutta hän kehitti valtakunnan taloutta ja siirsi väestöä tuottavuuden kehittämiseksi.[2]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tiglatpileser III Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Assur-Nirari V |
Assyrian kuningas 745–727 eaa. |
Seuraaja: Salmanassar V |