Tiger Woods

yhdysvaltalainen golfaaja

Eldrick Tont ”Tiger” Woods (s. 30. joulukuuta 1975 Cypress, Kalifornia, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen golfammattilainen ja yksi kaikkien aikojen menestyksekkäimmistä golfaajista ja eniten ansainneista urheilijoista. Hän on voittanut 15 major-turnausta ja yhteensä 82 PGA Tourin kilpailua.

Tiger Woods
Henkilötiedot
Koko nimi Eldrick Tont Woods
Syntynyt30. joulukuuta 1975 (ikä 48)
Cypress, Kalifornia
Kansalaisuus Yhdysvallat Yhdysvallat
Puoliso Elin Nordegren (2004–2010)
Lapset Sam Alexis (s. 2007),
Charlie Axel (s. 2009)
Golfaaja
Lempinimi Tiger
Pituus 1,85 m[1]
Paino 84 kg[1]
Pelaajaura
Yliopisto Stanfordin yliopisto (kaksi vuotta)
Tuli ammattilaiseksi 1996
Tämänhetkiset kiertueet PGA Tour (liittyi 1996)
Ammattilaisvoitot 108
Voittojen lukumäärät kiertueittain
PGA Tour 82
European Tour 40[2]
Japan Golf Tour 2[3]
Asian Tour 1
PGA Tour of Australasia 1
Muut 16
Parhaat sijoitukset major-turnauksissa
The Masters Tournament Voitti: 1997, 2001, 2002, 2005, 2019
U.S. Open Voitti: 2000, 2002, 2008
The Open Championship Voitti: 2000, 2005, 2006
PGA Championship Voitti: 1999, 2000, 2006, 2007
Aiheesta muualla
tigerwoods.com
PGA
Official World Golf Ranking

Elämä

muokkaa

Nuoruus

muokkaa

Eldrick Tont Woods syntyi 30. joulukuuta 1975 Cypressissä, Kaliforniassa. Hänen isänsä Earl (k. 2006) oli afroamerikkalainen upseeri, ja hänen äitinsä on thaimaalaissyntyinen. Perheessä ei ollut muita lapsia. Isä alkoi kutsua poikaansa nimellä ”Tiger” oman sotilasystävänsä lempinimen mukaan. Isä opetti Tigeria pelaamaan golfia jo hyvin nuorella iällä, ja poika pääsi esittelemään taitojaan televisiossakin.[4] Hän esiintyi esimerkiksi vuonna 1978 kaksivuotiaana The Mike Douglas Show’ssa.[5]

Golfura

muokkaa

Kilpailut

muokkaa

Lapsena ja teini-ikäisenä Woods voitti viisi maailmanmestaruutta nuorten sarjoissa. Hän oli 16-vuotiaana kaikkien aikojen nuorin PGA-kiertueella pelannut.[5] Woods sai golf-stipendin Stanfordin yliopistoon ja opiskeli siellä vuosina 1994–1996 pääaineenaan taloustiede.[5] Hän voitti useita amatöörien Yhdysvaltain-mestaruuksia ja siirtyi ammattilaiseksi 1996.[4]

Woods voitti kaksi PGA-turnausta ammattilaisuransa ensimmäisten kahden kuukauden aikana.[5] Vuonna 1997 Woods voitti Masters-turnauksen ennätystuloksella 270. Hän oli 21-vuotiaana sekä turnauksen kaikkien aikojen nuorin että ensimmäinen afroamerikkalainen voittaja. Samana vuonna hän sivusi British Openin kenttäennätystä, ja 1998 hän voitti neljä PGA-turnausta ja useita muita turnauksia.[4] Vuonna 2000 Woods teki "Career Grand Slamin" eli voitti viimeisenkin neljästä major-turnauksesta. Woodsin Masters-turnauksen 2001 voitto oli hänen neljäs peräkkäinen major-voittonsa, jolloin Woodsilla oli samanaikaisesti hallussaan ensimmäisenä pelaajana golfin historiassa ammattilaisten kaikkien neljän major-turnauksen tittelit.[6]

Vuonna 2005 Woods äänestettiin PGA-kiertueen vuoden pelaajaksi jo seitsemännen kerran yhdeksän vuoden aikana. Hän oli vuoden 2008 loputtua voittanut jo 14 major-turnausta.[4] Vuosina 1997–2006 Woods läpäisi majoreissa cutin eli pääsi loppukierroksille 37 kertaa peräkkäin.[6]

Woods piti vuosien 2009–2010 vaihteessa muutaman kuukauden pelitauon avio-ongelmiensa vuoksi. Hänen menestyksensä oli paluun jälkeen aluksi melko vaatimatonta, mutta vuonna 2012 hän voitti ensimmäisen PGA-turnauksensa kolmeen vuoteen. Vuosi 2013 oli Woodsille hyvin menestyksekäs: hän voitti viisi turnausta ja oli PGA-kiertueen vuoden pelaaja yhdennentoista kerran.[4]

Woods ei pelannut selkävaivojensa vuoksi vuonna 2016 yhtään PGA-turnausta.[7] Hän palasi kiertueelle vuonna 2017.[8] Woods voitti vuonna 2018 ensimmäisen PGA-turnauksensa viiteen vuoteen.[9] Huhtikuussa 2019 hän voitti Mastersin ja saavutti näin ensimmäisen major-voittonsa vuoden 2008 jälkeen.[10]

Loukkaantumiset

muokkaa

Woods on loukkaantunut uransa aikana useita kertoja ja pitänyt niiden vuoksi pitkiä pelitaukoja. Hänen vasen polvensa leikattiin ensimmäisen kerran 1994 ja toistamiseen 2002. Vuonna 2008 polveen tehtiin tähystysleikkaus ja samana vuonna uusi polvileikkaus. Vuoden 2010 aikana Woods kärsi niskakivuista ja akillesvaivoista. Hänelle tehtiin vuonna 2014 selkäleikkaus hermopinteen vuoksi, ja sen jälkeen hän oli kilpailutauolla.[6] Vuoteen 2018 mennessä hänelle on tehty neljä selkäleikkausta.[9]

Valmentajat

muokkaa

Woodsin huippuvuosien ensimmäinen svingivalmentaja oli Butch Harmon 1996–2003. Seuraava valmentaja oli Hank Haney 2004–2010, jonka jälkeen valmentajana toimi Sean Foley 2010–2014.[6]

Golfyritys

muokkaa

Woodsin golfkentänsuunniteluyritys Tiger Woods Design perustettiin 2006. Ensimmäinen sen suunnittelema kenttä avattiin Cabo San Lucasiin Meksikoon 2014.[1]

Yksityiselämä

muokkaa

Woods meni naimisiin ruotsalaisen mallin Elin Nordegrenin kanssa lokakuussa 2004. Perheeseen syntyi tytär vuonna 2007 ja poika vuonna 2009. Avioliitto romuttui loppuvuonna 2009, kun alkoi liikkua huhuja Woodsin syrjähypyistä. Marraskuussa 2009 Woods kolaroi autonsa keskellä yötä ja loukkaantui lievästi. Paljon julkisuutta saaneen onnettomuuden jälkeen Woods myönsi pettäneensä vaimoaan useiden naisten kanssa ja esitti julkisen anteeksipyynnön faneilleen ja perheelleen. Hän kertoi myös pitävänsä taukoa golfista hoitaakseen perheasiansa kuntoon. Skandaalin seurauksena Woods menetti osan mainossopimuksista. Woods ja Nordegren erosivat, ja Woods maksoi vaimolleen korvauksia ja antoi tälle kahden lapsensa huoltajuuden vastineeksi siitä, ettei tämä puhuisi Woodsin naisseikkailuista.[4] Avioero maksoi Woodsille lehtitietojen mukaan sata miljoonaa dollaria.[11]

Vuosina 2013–2014 Woods tapaili alppihiihtäjä Lindsey Vonnia. Suhde päättyi kiireisiin.[4] Woods seurusteli vuoteen 2016 saakka Kristin Smithin kanssa.[12][13]

Woods on perustanut Tiger Woods Foundation -säätiön, jonka perustehtävä on tukea ja auttaa vähäosaisia lapsia.[14]

Woods pidätettiin 29. toukokuuta 2017 Jupiter Islandilla Floridassa epäiltynä rattijuopumuksesta.[15] Hänen elimistöstään löyty kipu-, ahdistus- ja unilääkkeitä sekä THC:tä, eli hydrokodonia, hydromorfonia, alpratsolaamia, tsolpideemiä ja tetrahydrokannabinolia.[16]

Woods joutui 23. helmikuuta 2021 Los Angelesin piirikunnassa vakavaan auto-onnettomuuteen, ja hänet leikattiin, koska hänen toinen nilkkansa pirstoutui ja hänellä oli kaksi luunmurtumaa jaloissaan.[17] Woodsin vauhti oli kova, eikä hän nähtävästi ole yrittänyt hidastaa ennen onnettomuutta.[18]

Tulot ja sopimukset

muokkaa
 
Tiger Woods vuonna 2009 Earl Woods Memorial Pro-Am -turnauksessa.

Woodista tuli maailman parhaiten ansaitseva urheilija vuonna 2002. Hänestä tuli vuonna 2009 historian ensimmäinen urheilija, joka on ansainnut urallaan yli miljardi dollaria. Palkintotulojensa lisäksi Woods on solminut useita tuottoisia sponsorisopimuksia, suurimmat niistä Niken kanssa, ja hän on ansainnut myös esimerkiksi esiintymispalkkioilla ja golfkenttien suunnittelulla.[19]

Saavutukset

muokkaa

Woods on voittanut 15 major-turnausta ja 82 PGA Tourin turnausta. Hän on major-voittotilastoissa kakkossijalla: edellä on Jack Nicklaus 18 majorilla. PGA-tourin kaikkien aikojen voittotilastoissa hän jakaa ykköstilaa Sam Sneadin kanssa.

Majorit

muokkaa
Major Voitti[20]
The Masters Tournament 1997, 2001, 2002, 2005, 2019
Yhdysvaltain avoin golfturnaus 2000, 2002, 2008
Britannian avoin golfturnaus 2000, 2005, 2006
PGA Championship 1999, 2000, 2006, 2007

Woodsin ylivoimaisimpia major-voittoja ovat olleet Yhdysvaltain avointen voitto 15 lyönnillä vuonna 2000, Mastersin voitto 12 lyönnillä vuonna 1997 ja Britannian avointen voitto 8 lyönnillä vuonna 2000.[6]

PGA Tour

muokkaa

Woods on voittanut vuoden 2018 PGA Tourin loppuun mennessä yhteensä 80 PGA Tourin kilpailua. Viimeisin voitto on PGA-kiertueen finaalista 2018. Hän on voittanut kiertueella palkintorahoina yli 110 miljoonaa dollaria.[21]

Rankinglista

muokkaa

Woods on historian nuorin, pitkäaikaisin ja ylivoimaisin maailman rankingykkönen vuonna 1986 perustetulla listalla.[22] Woods nousi ensimmäisen kerran rankinglistan ykköseksi kesäkuussa 1997.[6] Hän on ollut uransa aikana rankinglistan ykkösenä ennätykselliset 683 viikkoa, ja hän oli listaykkösenä ennätykselliset 281 peräkkäistä viikkoa kesäkuusta 2005 lokakuuhun 2010.[22] Toistaiseksi viimeisen kerran Woods on ollut rankingykkösenä toukokuussa 2014.[6]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b c Tiger Woods Player profile (Arkistoitu – Internet Archive), PGA Tour
  2. Tiger Woods, European Tour
  3. Tiger Woods Lifetime record, Japan Golf Tour
  4. a b c d e f g Tiger Woods Biography, Biography.com
  5. a b c d Tiger Woods Biography, People, Celebrity Central
  6. a b c d e f g Virtapohja 2015, s. 71–73.
  7. Tiger Woods Tournament Results ESPN. Viitattu 12.3.2018.
  8. Tiger Woods Tournament Results ESPN. Viitattu 12.3.2018.
  9. a b Tiger Woodsille ensimmäinen voitto yli viiteen vuoteen Yle uutiset. 24.9.2018. Viitattu 24.9.2018.
  10. Tiger Woods onnistui sensaatiossa MTV Uutiset. 14.4.2019. Viitattu 14.4.2019.
  11. Tero Hakola: Talouslehti: Avioero ruotsalaisesta Elin Nordegrenistä maksoi Tiger Woodsille 100 miljoonaa dollaria Helsingin Sanomat. 26.11.2015. Viitattu 19.2.2021.
  12. Tiger Woodsin naisystävä kuuli miehensä rattikärystä ja pillahti itkemään kaupassa Ilta-Sanomat. 30.5.2017. Viitattu 30.5.2017.
  13. Ongelmissa rypevältä Tiger Woodsilta paljastus Ilta-Sanomat. 11.8.2017. Viitattu 22.8.2017.
  14. Tiger Woods Foundationin kotisivu Tiger Woods Foundation. Viitattu 5.9.2008. (englanniksi)
  15. Mitä on tapahtunut Tiger Woodsille? Ilta-Sanomat. 29.5.2017. Viitattu 30.5.2017.
  16. Tiger Woodsin elimistössä oli pidätyshetkellä kipu-, ahdistus- ja unilääkkeitä sekä THC:tä Ilta-Sanomat. 15.8.2017. Viitattu 22.8.2017.
  17. Sheriffin toimisto piti lehdistö­tilaisuuden iltalehti.fi. Viitattu 24.2.2021.
  18. Tiger Woods sai ulosajossa vakavia avomurtumia jalkaansa, mutta pääsi jo leikkauksesta Yle.fi, urheilu. 24.2.2021. Viitattu 25.2.2021.
  19. Woods is sports’ first billion-dollar man (Arkistoitu – Internet Archive), Kurt Badenhausen, Yahoo Sports 1.10.2009
  20. On Tour: Career Summary: Major Victories, TigerWoods.com
  21. Tiger Woods: PGA Tour Career Summary PGA Tour. Arkistoitu 25.3.2016. Viitattu 17.3.2016.
  22. a b The World Number One: Holders of the Top Spot (Arkistoitu – Internet Archive), Golf Today, 27.3.2016

Aiheesta muualla

muokkaa